Tämä on lupaava artikkeli.

Romania

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Romania
Romania
Romanian lippu Romanian vaakuna
lippu vaakuna

Romanian sijainti
Romanian sijainti

Valtiomuoto tasavalta
Presidentti Klaus Johannis
Paaministeri Marcel Ciolacu
Paakaupunki Bukarest (1 921 751 as.)
44°25′N , 26°06′E
Muita kaupunkeja Cluj-Napoca (309 136 as.), Timi?oara (303 708 as.), Ia?i (263 410 as.)
Pinta-ala
– yhteensa 238 391 km² [1]  ( sijalla 79 )
– josta sisavesia 3,0 %
Vakiluku (2019) 19,3 milj. ( sijalla 53 )
–  vaestotiheys 79,9 as. / km²
– vaestonkasvu ?0,252 % [1] (2011)
Viralliset kielet romania
Valuutta Romanian leu ( RON )
BKT (2010)
– yhteensa 254 200 milj. USD [1]  ( sijalla 47 )
– per asukas 11 600 USD
HDI (2019) 0,828 [2] ( sijalla 49 )
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
–  maatalous 12,2 % [1]
–  teollisuus 37,6 % [1]
–  palvelut 50,2 % [1]
Aikavyohyke UTC+2
– kesaaika UTC+3
Itsenaisyys
Ottomaanien valtakunnasta
9. toukokuuta 1877
Lyhenne RO
–  ajoneuvot : RO
–  lentokoneet : YR
Kansainvalinen
suuntanumero 		+40
Tunnuslause Ei mottoa
Kansallislaulu ” De?teapt?-te, romane! ”

Edeltaja(t) Romanian vuosina 1948–1952 käytössä ollut lippu. Romanian sosialistinen tasavalta  

Romania ( romaniaksi Romania ) on valtio Kaakkois-Euroopassa . Sen naapurimaita ovat Ukraina , Moldova , Bulgaria , Serbia ja Unkari . Romanialla on myos kaistale Mustanmeren rantaa. Romanian pinta-ala on 238 391 neliokilometria ja maassa oli vuoden 2019 tietojen mukaan noin 19,3 miljoonaa [3] asukasta. Maan paakaupunki on Bukarest . Karpaattien vuoristo ja Tonavan valuma-alue hallitsevat sen pinnanmuotoja.

Romania on saanut nimensa Rooman valtakunnalta . Keskiajalla se oli jakautuneena Valakian , Moldavian ja Transilvanian ruhtinaskunniksi. Maata ovat hallinneet osmanit seka Habsburgit . Toisen maailmansodan jalkeen Romaniasta tuli kommunistinen tasavalta, jota Gheorghe Gheorghiu-Dej ja Nicolae Ceau?escu johtivat yhteensa 40 vuoden ajan vuosina 1945?1989. Ceau?escun syrjayttaneen kansannousun jalkeen maasta on kehittynyt monipuoluedemokratia , joka kuuluu Natoon ja Euroopan unioniin . Romania on yksi Euroopan unionin koyhimmista maista, ja sen ongelmia ovat korruptio , inflaatio ja maatalouden vanhanaikaisuus.

Maantiede

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Romanian yleiskartta
Pietrosu Mare, Rodnavuoret , osa Karpaatteja

Romanian pinta-ala on 238 391 neliokilometria. Suuren osan Bulgarian ja Serbian vastaisesta rajasta muodostaa Tonava . Moldovan vastaisen rajan muodostava Prutjoki liittyy Tonavaan. Romanialla on kaistale Mustanmeren rannikkoa. Maan lansiosaa hallitsevat Karpaatit , joiden korkein huippu Moldoveanu nousee 2 544 metrin korkeuteen. [1] Karpaatit erottavat Tonavan keskijuoksun ja alajuoksun, joiden valuma-alue on suurelta osin Romanian aluetta. [4]

Suuria kaupunkeja ovat paakaupungin lisaksi Craiova , Cluj-Napoca , Gala?i , Constan?a , Ia?i , Timi?oara ja Bra?ov . Vuonna 2012 niissa kaikissa arvioitiin olevan 250 000?300 000 asukasta. [5]

Ilmasto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suuressa osassa Romaniaa vallitsee mannerilmasto : kesat ovat kuumia ja talvet kylmia ja kuivia. [6] Sateet ovat vahaisia muualla paitsi Karpaattien ylaosassa. Suurin osa sateista ajoittuu kevaaseen ja alkukesaan, jolloin saadaan usein ukkosluonteisia sadekuuroja. Alavilla alueilla on lumipeite tyypillisesti 30?50 paivana vuodessa, ja korkeammalla vuoristossa lumiaika jatkuu noin sata paivaa. [7]

Luonto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Romaniassa on kolme vallitsevaa kasvillisuusvyohyketta: vuoristot, metsat ja aro. Metsista iso osa on luonnontilaisia, ja niissa elaa suuri maara susia ja karhuja . [8] Karpaateilla elaa kotoperainen gemssinalalaji . [9] Metsien hallitsevat puulajit ovat pyokki ja kuusi. [10]

Romaniassa on neljatoista kansallispuistoa ja kaikkiaan yhteensa yli 500 luonnonsuojelualuetta. Useimmat suojelualueet sijaitsevat Karpaateilla, ja vain muutamilla on matkailijoille palveluita. Tonavan suisto on Unescon maailmanperintokohde ja Euroopan suurin kosteikkoalue. Rautaportti Serbian ja Romanian rajalla tarjoaa hienoja maisemia. Piatra Craiuluin kansallispuistossa tavataan susia, kauriita ja karhuja, Retezatin kansallispuistossa mustia vuorivuohia, karhuja, kettuja ja munkkikorppikotkia . [11]

Historia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Paaartikkeli: Romanian historia
Mihai Viteazul (Mikael Rohkea), joka hallitsi Valakiaa , Transilvaniaa ja Moldaviaa 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa.
Romanian kuningaskunnan perustanut julistus, 1881
Ceau?escun propagandajuliste Bukarestissa vuonna 1986

Varhaiset vaiheet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Rooman keisari Trajanus valloitti suunnilleen nykyista Romaniaa ja Moldovaa vastanneen Daakian vuosina 101?106. Maan nimi on peraisin Rooman valtakunnasta kaytetysta nimesta Romania . Rooman vallan loppuvaiheessa ja sen jalkeen alueelle hyokkasivat lukuisia kertoja germaaniset gootit , hunnit , slaavit , avaarit , bulgaarit ja unkarilaiset . Keskiajalla paaosa romanialaisista eli kolmen ruhtinaskunnan alueella, jotka olivat Valakia , Moldavia ja Transilvania . Vuonna 1365 syntyneet itsenaiset Romanian ruhtinaskunnat Valakia ja Moldavia joutuivat osmanien valtakunnan alaisuuteen, ensin Valakia vuonna 1396 ja sitten Moldavia vuonna 1455. [6]

Itavallan keisarikunta sai Moldavian pohjoisosan Bukovinan 1775 ja Venajan keisarikunta itaosan Bessarabian 1812. Transilvania joutui Unkarin hallintaan 1100-luvulla, vuonna 1526 se liitettiin osmanien valtakuntaan ja 1800-luvulla Itavaltaan (vuodesta 1867 Itavalta-Unkari ). Romania syntyi Moldavian ja Valakian yhdistyessa 1859, ja suurvallat tunnustivat sen itsenaiseksi Turkin sodan aikana 1877. Ensimmaisen maailmansodan jalkeen Itavalta-Unkarin hajotessa ja Venajan vallankumouksen aikana Bessarabia paatti liittya Romanian kuningaskuntaan 1918. Trianonin rauhassa Transilvania siirrettiin Unkarilta Romanialle, jolloin Romania sai suuren unkarilaisvahemmiston . [12]

Toinen maailmansota

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Paaartikkeli: Romania toisessa maailmansodassa
Neuvostoliitossa julkaistiin Romanian sosialistisen tasavallan 5-vuotisjuhlien kunniaksi postimerkki vuonna 1953.

Molotov?Ribbentrop-sopimuksen mukaan Neuvostoliitto sai 1940 Moldavian ja Pohjois-Bukovinan, Unkari Saksan ja Italian tukemana Transilvanian pohjoisosan ja Bulgaria Etela- Dobrogean . Kuningas Kaarle II:n myonnyttya luovutuksiin armeija kaappasi Ion Antonescun johdolla vallan ja liittyi toiseen maailmansotaan Saksan ja Italian puolella saadakseen takaisin Neuvostoliitolle luovutetut alueet. [13] Hitler luovutti Romanialle alueita, mutta kuningas Mikael I:n vallankaappaus elokuussa 1944 syoksi diktaattori Antonescun vallasta ja Romanian armeija joutui Puna-armeijan komentoon. Romania koki suuria lisamenetyksia taistellessaan Saksaa vastaan Unkarissa ja T?ekkoslovakiassa. [14]

Kommunistivalta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Nicolae Ceausescu , Romanian presidentti vuosina 1974?1989 ja Romanian kommunistisen puolueen paasihteeri vuosina 1965?1989

Romaniasta muodostettiin 1948 neuvostomielinen, kommunistijohtoinen kansantasavalta , ja kuningas lahti maanpakoon. [15] Romania oli aluksi taloudellisesti ja sotilaallisesti vahvasti Neuvostoliiton ohjailema. Neuvostomiehityksen aikana suuri maara ihmisia pidatettiin mielivaltaisesti, arviot liikkuvat kymmenissa tuhansissa. Suurin osa poliittisista vangeista vapautettiin vuosien 1962?1964 armahduksissa. [16] Maassa kaytiin myos valtakamppailu kommunistisen puolueen fasistien valtakaudella ja sodan aikana Moskovassa viettaneen ”moskovalaisryhman” ja sodan Romaniassa viettaneen ”vankilaryhman” valilla. Se huipentui vuonna 1952 puolueen johtajan Ana Paukerin vangitsemiseen ja Gheorghe Gheorghiu-Dejin valtaannousuun. [17]

Gheorghiu-Dej saavutti Hru?t?ovin luottamuksen, ja sen seurauksena neuvostojoukot vedettiin pois Romaniasta vuonna 1958. [4] Taman jalkeen politiikan suunta muuttui taysin, ja Romania solmi kauppasopimuksia Lansi-Euroopan maiden kanssa ja irtisanoutui SEV-maiden yhteisesta taloussuunnitelmasta vuonna 1964. [18]

Nicolae Ceausescun aika 1965?1989
[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Gheorghiu-Dejin kuoleman jalkeen Nicolae Ceau?escu nousi kommunistipuolueen johtoon 1965 ja maan hallituksen paamieheksi 1967. Romania alkoi toteuttaa Neuvostoliitosta erillista ulkopolitiikkaa. Se tuomitsi T?ekkoslovakian miehityksen 1968 ja oli ainoa Varsovan liiton maa, joka ei osallistunut miehitykseen. [15] Romania solmi myos diplomaattisuhteet Israeliin , arabimaihin ja Saksan liittotasavaltaan . Ceau?escu oli muun muassa neuvostovastaisuutensa vuoksi alussa erittain suosittu seka koti- etta ulkomaissa, ja lansimaat viivyttelivat hanen hallintonsa tuomitsemista sen muuttuessa 1970-luvun alusta lahtien totalitaristiseksi. Ceau?escu rakensi poliisivaltion ja pystytti henkilokultin. Romanian ulkomaanvelka kasvoi rajusti vuosina 1977?1981, ja maa tuli riippuvaiseksi IMF:sta ja Maailmanpankista . Ceau?escu kaynnisti ohjelman koko ulkomaanvelan maksamiseksi, mika toteutuikin vuonna 1989, juuri ennen Ceau?escun kaatumista. [4] Tavoitteen saavuttamiseksi kaikki ylimaarainen ruoka ja kulutustavarat myytiin ulkomaille ja romanialaisten elintaso laski. Ceausescun diktatuurin eras erityispiirre oli Nicolaea Ceausescun vaimon Elena Ceausescun asema erittain merkittavana taustavaikuttajana ja vallankayttajana. Perhe muodostikin eraanlaisen dynastian. [19]

Ceau?escun jalkeen

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Klaus Johannis , Romanian presidentti vuodesta 2014

Ceau?escun valta paattyi kansannousuun ennen joulua 1989, ja hanet teloitettiin pikaisesti. Valta siirtyi Kansallisen pelastuksen rintamalle (Frontul Salv?rii Na?ionale, FSN) ja sitten valiaikaiselle kansallisen yhtenaisyyden neuvostolle (Consiliul Provizoriu de Uniune Na?ional?) aina vaaleihin asti. FSN ja sen ehdokas Ion Iliescu voittivat 20. toukokuuta 1990 presidentinvaalit ja saivat enemmiston edustajainhuoneeseen ja senaattiin. Uusi hallitus aloitti varovaiset talousuudistukset. Uusi demokraattinen perustuslaki hyvaksyttiin joulukuussa 1991. Entinen kommunisti Ion Iliescu oli presidenttina 1990?1996 ja 2000?2004. Valilla presidenttina oli demokraattipuolueen Emil Constantinescu . Marraskuussa 2004 presidentiksi valittiin Traian B?sescu Oikeus ja totuus -liitosta. Paaministeriksi nousi hanen liittolaisensa C?lin Popescu-T?riceanu , mutta miehet kaantyivat pian toisiaan vastaan. Romania liittyi Natoon 2004 ja Euroopan unioniin 1. tammikuuta 2007. [15]

Paaministeri T?riceanu veti Romanian joukot Irakista kesalla 2006, vaikka presidentti sita vastusti. 1. huhtikuuta 2007 presidentti B?sescun Demokraattisen puolueen ministerit erotettiin hallituksesta. Parlamentti erotti 18. huhtikuuta 2007 presidentin valiaikaisesti virantoimituksesta. Toukokuussa jarjestettiin kansanaanestys, jossa kysyttiin, voiko perustuslain rikkomisesta ja mafiayhteyksista syytetty B?sescu jatkaa presidentinvirassa. [15] Yli 74 prosenttia aanestajista kuitenkin tuki hanta.

Marraskuun 2008 vaalien jalkeen muodostettiin Emil Bocin johdolla liberaalidemokraattien ja sosiaalidemokraattien hallitus. Boc kuitenkin erosi mielenosoitusten vuoksi helmikuussa 2012. [20]

Romanian presidenttina vuodesta 2014 toiminut Klaus Johannis valittiin marraskuussa 2019 yli 60 prosentin kannatuksella presidentinvaalien toisella kierroksella uudelle viisivuotiskaudelle. Eurooppa-myonteinen keskustaoikeistolainen Johannis on tunnettu korruption vastustaja ja oikeusvaltion puolustaja. Han on luvannut lisata korruption vastaisia toimia seka edistaa oikeuslaitoksen uudistamista. Romanian perakkaiset sosiaalidemokraattiset hallitukset ovat hidastaneet erityisesti oikeuslaitoksen uudistamista ja heikentaneet sen riippumattomuutta. [21]

Helmikuussa 2020 paaministeri Ludovic Orbanin liberaali hallitus kaatui parlamentin luottamuslauseaanestyksessa oltuaan vallassa vain kolme kuukautta sen jalkeen, kun maan ensimmaisen naispuolisen paaministerin, sosiaalidemokraatti Viorica D?ncil?n hallitus oli kaatunut. Taman arveltiin johtavan uusiin vaaleihin, joita pidettiin mahdollisesti hallituksen pyrkimyksenakin, silla paaministeri Orbanin liberaalipuolue PNL:n kannatus oli mielipidemittauksissa ollut tuntuvasti korkeampi kuin arkkivihollisensa sosialidemokraattisen PSD:n. [22]

Vuoden 2021 parlamenttivaalien jalkeen PSD ja PNL muodostivat koalitiohallituksen, jonka ehtona oli paaministeripuolueen vaihtuminen vaalikauden puolivalissa. Ensimmaisen puoliskon paaministerina toimi PNL:n Nicolae Ciuc? , ja kesakuussa 2023 paaministeriksi nousi PSD:n Marcel Ciolacu . Unkarilaisten demokraattinen liitto (UDMR) osallistui Ciuc?n hallitukseen, mutta jattaytyi pois Ciolacun hallituksesta. [23]

Politiikka

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Romanian kansallispaivan sotilasparaati

Romania on semipresidentiaalinen tasavalta . Romanian lakiasaatavana elimena on kaksikamarinen parlamentti . Senaatissa ( Senat ) on 137 jasenta ja edustajainhuoneessa ( Camera Deputa?ilor ) 334 jasenta. Molempien edustajilla on neljan vuoden kausi. Presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viisivuotiskaudelle (vuoteen 2004 asti nelivuotiskaudelle). Presidentti nimittaa paaministerin, joka muodostaa hallituksen. Hallituksen on saatava parlamentin hyvaksynta. [1]

Vuoden 2009 presidentinvaaleissa Traian B?sescu paasi toiselle kaudelle saatuaan 50,3 prosenttia aanista. Vastaehdokas Mircea Geoana sai 49,7 prosenttia. [1] Hanen seuraajansa, vuodesta 2014 presidenttina toiminut Klaus Johannis valittiin vuonna 2019 toiselle kaudelle. [21]

Romanian asevoimat muodostuvat maavoimista, ilmavoimista, merivoimista ja erikoisjoukoista. Asevelvollisuudesta luovuttiin vuonna 2006. Nykyisin armeija muodostuu 18?35-vuotiaista miehista ja naisista, jotka menevat vapaaehtoisina 5-vuotiseen palvelukseen, jota voidaan jatkaa 3 vuoden jaksoissa 36 vuoden ikaan asti. [1] Romanian ilmavoimilla on MiG 21 Lancer -havittajia, C-27J Spartan - ja C130-B Hercules -kuljetuskoneita, Antonov An-30 -tiedustelukone, IAR -helikoptereita ja Jak-52 - ja IAR-99 Soim -harjoituskoneita. [24]

Romania on ollut Naton jasen vuodesta 2004, ja ennen sita se oli Naton rauhankumppanuusohjelmassa sen alusta alkaen. Se on osallistunut Naton operaatioihin Angolassa, Bosniassa, Albaniassa, Afghanistanissa ja lahetti joukkoja Irakiin Yhdysvaltojen johtaman hyokkayksen jalkeen. Se tuki Naton operaatioita Kosovossa ja salli ilmatilansa kayton niissa. [25] Vuonna 2007 kavi ilmi, etta maassa on ollut Yhdysvaltojen tiedustelupalvelun CIA:n salainen vankila vuosina 2003?2005. [26]

Politiikan vahva henkilo taustalla oli pitkaan sosiaalidemokraattisen puolueen puoluejohtaja Liviu Dragnea , joka ei vaalivilpista saamansa rikostuomion tahden voinut asettua paaministeriksi. [27]

2000-luvun paaministerit

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Paaartikkeli: Romanian paaministeri

Alueellinen jako

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Paaartikkeli: Romanian piirikunnat
Romanian hallinnollinen jako. Kuvassa Transilvania vihrealla, Valakia sinisella, seka Lansi- Moldova punaisella.

Romania jakaantuu 41 piirikuntaan ( romaniaksi jude?e ) ja itsehallinnolliseen paakaupunkiin Bukarestiin ( Municipiul Bucure?ti ). [1]

Talous

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Yhden Romanian leun seteli

Ita-Euroopan kommunistivallan romahduksen jalkeen 1989?1991 Romanian vanhentunut teollisuus vaati perusteellista kehittamista. Vuoteen 1994 mennessa lainsaadanto oli valmis markkinatalouteen, ja seuraavan 15 vuoden aikana maahan tuli paljon ulkomaisia sijoituksia. [4] Maa liittyi Maailman kauppajarjeston jaseneksi 1. tammikuuta 1995. Helmikuussa 1997 Romania aloitti laajat vakautus- ja rakenneuudistustoimet, mutta uudistuksia on tehty vain kausittain. Korruptio, byrokratia ja inflaatio ovat olleet ongelmina. Maa toivoi paasevansa siirtymaan euroon vuonna 2014. Euroon liittymisesta ei 12/2014 ollut varmaa tietoa. [1]

Vuonna 2009 bruttokansantuote henkea kohti oli 11 500 Yhdysvaltain dollaria. Se laski edellisvuodesta 7,2 prosenttia noustuaan sita ennen seitsemisen prosenttia vuodessa. Vuonna 2009 tyottomia oli 7,6 prosenttia tyovoimasta. [1] Maa sai EU:lta ja IMF:lta kaksivuotisen apupaketin. [4]

Edistyksesta huolimatta korruptio on edelleen melko laajaa ja maatalous hiukan vanhanaikaista. Kollektivisoinnin purkamisessa maatalousmaat palautettiin pientiloina alkuperaisille omistajilleen tai heidan perillisilleen, jotka olivat usein kaupunkilaisia. Monet olivat muuttaneet ulkomaille, ja omistussuhteiden hidas selvittaminen on haitannut maan myymista tai vuokraamista aktiivisille viljelijoille. Maatalous tuottaa maissia, vehnaa, perunaa, oljykasveja, vihanneksia ja karjaa. [4] Transparency Internationalin vuoden 2011 korruptioselvityksessa Romania oli sijalla 75, Euroopan maista huonoimpia ja samalla tasolla monen Afrikan maan kanssa. [28] EU on vakavasti kehottanut Romaniaa kitkemaan rikollisuutta ja korruptiota. Ne ovat esteena myos maan paasylle Schengen-alueeseen. [15]

Romanian merkittavimmat luonnonvarat ovat oljy , maakaasu , kivihiili , rautamalmi , suola ja puu . Merkittavimmat vientituotteet ovat koneet, tekstiilit, kemikaalit ja oljyjalosteet. [4]

Liikenne

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Romaniassa on 53 lentokenttaa, joista 25:lla on paallystetty kiitotie, ja neljan kentan kiitotie on yli 3 047 metria pitka eli sopii mannertenvalisiin lentoihin. Rautatieta on yli 10 000 kilometria. Niista ja rautatieasemista vastaa paaosin Romanian rautatiet -konserni (CFR), vaikka rautatiekuljetuksia tarjoaa jo toistakymmenta muutakin yhtiota. 1 700 kilometria vesivaylia muodostuu noin tuhannen kilometrin patkasta Tonavaa, sen sivujoista ja joistakin kanavista. Satamakaupunkeja ovat Br?ila , Constan?a , Gala?i ja Tulcea . [1]

Vaesto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Paaartikkeli: Romanian vaesto
Noin vuonna 1700 rakennettu Pyhan Nikolain kirkko Slatinassa .

Romanian vakiluku oli vuonna 2018 noin 19 524 000. [3] Vaestosta 89,5 prosenttia on romanialaisia , 6,6 prosenttia unkarilaisia ja 2,5 prosenttia romaneja (2002). [1] Romanien eli sikaanien (cigany eli mustalaiset) lukumaaran maarittely on vaikeaa, silla joidenkin lahteiden mukaan he pyrkivat rekisteroitymaan mieluummin romanialaisiksi tai unkarilaisiksi. [29] Eraiden lahteiden mukaan heita on noin kaksi miljoonaa eli 10 prosenttia vaestosta. [30] Kaikilla ei ole henkilopapereita, joten he jaavat vaestonlaskennan ulkopuolelle. [31]

Virallinen kieli on romania , jota puhuu aidinkielenaan 91 prosenttia vaestosta. [1] Merkittavat unkaria ja saksaa puhuvat vahemmistot asuvat lahinna Transilvaniassa . [32] Vuoden 2002 vaestonlaskennassa 86,8 prosenttia oli ortodokseja , 4,7 prosenttia roomalaiskatolilaisia, 7,5 prosenttia protestantteja ja 0,9 prosenttia muita ja maarittelemattomia. [1] Mustanmeren rannikon Dobrogeassa on pieni muslimivahemmisto, joka on turkkilaista ja tataarialkuperaa. [33]

Romanialaisten elinianodote on hiukan eurooppalaisten keskiarvojen alapuolella. [34] Vuonna 2007 arvioitiin, etta Romania on saavuttanut YK:n vuosituhattavoitteista kolme: nalan ja koyhyyden vahentamisen, odottavien aitien terveyden seka HIVin ja AIDSin rajoittamisen tavoitteet. Globaalin kumppanuuden tavoite on todennakoinen, ja kolmen muun saavuttaminenkin on mahdollista. [35]

Romanian koulujarjestelma on saanut huonon maineen lannessa, ja se on uudistusten edessa. Nykyisin nuoret kayvat peruskoulua kuusivuotiaasta noin 14?15-vuotiaaksi. Sen jalkeen seuraa kansallinen testi, jonka lapaisseet paasevat lukioon tai samantasoiseen oppilaitokseen (kauppaopistoon, tekniseen opistoon tai sotilasakatemiaan). Lukioon paasee pieni osa ikaluokasta, ja siella kilpailu on kova. Vain parhaat suorittavat ylioppilastutkinnon, joka on ainoa paasytie korkea-asteen opintoihin. [36]

Maan vanhin yliopisto Universitatea Babe?-Bolyai sijaitsee Cluj-Napocassa . Se on myos yksi maan parhaimmiksi arvostelluista yhdessa Bukarestin ja Transilvanian yliopistojen kanssa. [37]

Kulttuuri

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Maalattuja bukovinalaisia munia.
Peli?orin linna Sinaian kaupungissa.
Nadia Com?neci vuonna 1977.

Kuvataide

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Monet taidemaalarit opiskelivat 1800-luvulla Lansi-Euroopassa, kuten maisemamaalauksesta ja talonpoikaiselaman kuvauksista tunnetuksi tullut Nicolae Grigorescu ja muotokuvia maalannut Theodor Aman . [38] Yksi tunnetuimmista romanialaisista taiteilijoista on 1900-luvun alkupuolen kuvanveistaja Constantin Brancu?i . [39] Sosialistinen realismi oli vallalla kommunismiaikana. [38] Nykytaidetta edustaa nuori kubisti Alexandra Nechita . [40]

Kansanluonne tulee parhaiten esille perinteisissa kasitoissa ja kansantaiteessa. Yksi optimismin ilmaus ovat iloiset, varikkaat hautamuistomerkit. Tunnettu tuote ovat taidokkaat koristellut munankuoret, joita tehdaan varsinkin paasiaisen alla. Keramiikkaa tehdaan edelleen dreijaamalla , ja lasitteeseen tehdaan varikkaita geometrisia tai elain- ja kasviaiheisia koristeluita. Puukaiverruksia nakee monin paikoin, varsinkin portin koristaminen komein kaiverruksin on ollut perinteinen vaurauden merkki. Kansanperinne elaa vahvimmin tekstiileissa, joita kudotaan ja kirjotaan edelleen kodeissa. Perinteisissa matoissa nakyy turkkilaisvallan vaikutus. [39]

Arkkitehtuuri

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Romanian vaiheikas historia heijastuu vuosisatojen varrella rakennetuissa luostareissa, kirkoissa ja linnoissa. Ceau?escun aika jatti jalkensa varsinkin Bukarestin kaavoitukseen ja jalleenrakennukseen. Sen suurellisin muistomerkki on Romanian parlamenttitalo , yksi maailman suurimmista rakennuksista. [41]

Unescon maailmanperintoluettelossa on Romaniasta seitseman kulttuurikohdetta. [42]

Perinteiseen romanialaiseen arkkitehtuuriin voi tutustua Bukarestin kylamuseossa , johon on siirretty 300 rakennusta maan eri puolilta. [41]

Musiikki ja elokuva

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Romanialainen kansanmusiikki on usein surumielista kuten maan koillisosan doina . Yleisia soittimia ovat nai (panhuilu), tembal (eraanlainen kielisoitin), bacium (pitkulainen puupuhallin), gorduna (pienikokoinen basso) ja viulut . Monet kansanmuusikot ovat romaneita. [38] Tunnettu romanialainen viulisti ja saveltaja on George Enescu . [43]

Viime vuosina myos romanialainen elokuva on saavuttanut kansainvalista menestysta. Lyhytelokuvat C?t?lin Mitulescun Trafic ja Marian Cri?anin Megatron palkittiin Cannesin elokuvajuhlilla 2004 ja 2008, ja vuonna 2007 Cristian Mungiun ohjaama aborttia kasitteleva elokuva 4 kuukautta, 3 viikkoa, 2 paivaa sai Cannesin Kultaisen palmun . [44]

Kirjallisuus

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Romanian kirjallinen perinne juontaa juurensa keskiaikaisista balladeista ja runoelmista. Tunnetuin kansantaru kertoo Draculasta , ja sita ovat toistaneet monet ulkomaiset kirjailijat. Myohemmat kirjailijat tunnetaan politiikan, historian ja kirjallisten arvojen yhdistamisesta. Runoilija Mihai Eminescu ylisti kotimaansa historiaa ja kulttuuria. Samaan aikaan Ion Luca Caragiale kirjoitti koomisia naytelmia poliittisista aiheista. Tristan Tzara , joka muutti Ranskaan ensimmaisen maailmansodan aikoihin, kuului dadaistisen liikkeen perustajiin. Eugene Ionesco eli myos Ranskassa ja kirjoitti absurdia draamaa. [38]

Tunnettuja romanialaisia kirjailijoita ovat myos muiden muassa Mircea Eliade ja Emile Cioran .

Keittio

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Romanialainen aamiainen on tyypillisesti tee ja pieni hillovoileipa. Paivan paaateria syodaan alkuiltapaivasta. Mititei -makkara on suosittu alkupala. Alkuruokana on usein liha- tai kaalikeittoa. Paaruoka on tyypillisesti lihaa. Lahiseudun viineja kaytetaan paljon. Luumuista tehdaan ?uic? -nimista brandya. [38]

Urheilu

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Jalkapallo ja tennis ovat suosittuja urheilulajeja. Romanian jalkapallomaajoukkue on pelannut MM-tasolla seitseman kertaa, ja paasi puolivalieriin vuonna 1994. Lokakuussa 2014 se oli FIFA-rankingissa sijalla 21. [45]

Romania on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1900. Viime vuosina milloin? silla on ollut kesakisoissa 100?150 urheilijaa, talvikisoissa noin 20. Nadia Com?neci oli 1970-luvulla ylivoimainen voimistelija, joka voitti 9 olympiamitalia. [46] Romania oli ainoana Varsovan liiton maana mukana Los Angelesin olympialaisissa 1984 sijoittuen mitalitaulukossa perati toiseksi.

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Romania The World Factbook . Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  2. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  3. ↑ a b Pinta-ala ja vaesto Euroopan komission viestintapaaosasto. Viitattu 17.11.2020.
  4. ↑ a b c d e f g Background Note: Romania US Department of State
  5. ↑ Romania: largest cities and towns and statistics of their population World Gazetteer
  6. ↑ a b Maailma tanaan: Ita-Eurooppa , s. 24. Bonnier, 1997. ISBN 87-427-0807-9 .
  7. ↑ Country Guide: Romania BBC Weather
  8. ↑ Romania Biodiversity
  9. ↑ Rupicapra rupicapra IUCN (englanniksi)
  10. ↑ Romanian metsavarat KIEMET ? Keski-ja Ita-Euroopan metsatietopalvelu . Metla. Viitattu 27.4.2012.
  11. ↑ Lonely Planet, s. 53-54
  12. ↑ The Balkan Wars and World War I Greater Romania and the Occupation of Budapest Romania: A Country Study . Library of Congress, 1989.
  13. ↑ World War II Romania: A Country Study.
  14. ↑ Armistice Negotiations and Soviet Occupation Romania: A Country Study.
  15. ↑ a b c d e Timeline BBC
  16. ↑ Dennis Deletant:  Ceau?escu and the Securitate: Coercion and Dissent in Romania, 1965?1989 , s. 53. M.E. Sharpe, 1995. ISBN 9781563246333 .
  17. ↑ Leaders ThinkQuest . Oracle Education Foundation.
  18. ↑ Foreign Trade Romania: A Country Study . Library of Congress, 1989.
  19. ↑ Ceausescun synkka joulu ? nain ihaillusta johtajasta tuli teloitusryhman eteen paatynyt diktaattori Ilta-Sanomat . 23.12.2019. Viitattu 17.2.2020.
  20. ↑ Yle uutiset viitattu 6.2.2012
  21. ↑ a b Romanian presidentti Klaus Johannis sai jatkokauden Yle Uutiset . Viitattu 17.2.2020.
  22. ↑ Romanian hallitus kaatui vain kolmen kuukauden ikaisena ? hallituksen kaataminen saattoi olla paaministerin pyrkimyskin Yle Uutiset . Viitattu 17.2.2020.
  23. ↑ Romanian lawmakers back new coalition government Reuters . 15.6.2023. Viitattu 19.6.2023. (englanniksi)
  24. ↑ Aeronave For?ele Aeriene Romane. Viitattu 18.7.2015. (romaniaksi)
  25. ↑ Romania and NATO NATO Bucharest Summit 2008
  26. ↑ Secret CIA prisons confirmed by Polish and Romanian officials Guardian 2007
  27. ↑ Romanian paaministeri taas vaihtoon. Yle
  28. ↑ Country results Transparency International 1.12.2011
  29. ↑ Romanian romanit Voima 2006
  30. ↑ Europe's Beggars, Romania's Roma Central Europe Review 2000
  31. ↑ Romii din Romania (romaniaksi)
  32. ↑ Languages of Romania Ethnologue: Languages of the World SIL
  33. ↑ 700 years of Turkish- Romanian relationships Immigrants Past And Present . EU Comenius.
  34. ↑ Mortality Country Fact Sheet WHO 2006
  35. ↑ Progress by Goal 2007. Millennium Goal Monitor. Viitattu 17.4.2010. (englanniksi)
  36. ↑ Romanian education & Schools romanianeducation.com/ .
  37. ↑ Topul universit??ilor din Romania Capital (romaniaksi)
  38. ↑ a b c d e Romania Countries and their cultures .
  39. ↑ a b Arts and Crafts the Romanian Tourist Office. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  40. ↑ Famous Romanians: Alexandra Nechita (Little Picasso) Romania Insider
  41. ↑ a b Architecture the Romanian Tourist Office. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  42. ↑ Properties inscribed on the World Heritage List Unesco. Viitattu 14.4.2010. (englanniksi)
  43. ↑ George Enescu (Conductor, Violin, Composer) Bach Cantatas . Viitattu 10.4.2012.
  44. ↑ The Romanian New Wave Bonjour Tristesse . Viitattu 10.4.2012.
  45. ↑ Associations: Romania FIFA
  46. ↑ Romania in Olympics Sport reference

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Itsenaiset valtiot
Kiistanalaiset valtiot
1 Lasketaan kuuluvaksi myos Aasiaan .
Euroopan unionin jasenvaltiot
Jasenvaltiot
Rakenne
Kahdenvaliset suhteet
Tunnukset

 

Kansainvaliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Romania&oldid=22379530 ”