Tämä on hyvä artikkeli.

Nepal

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nepalin demokraattinen liittotasavalta
????? ???????????? ????????????? ?????
( Sanghiya Loktantrik Ganatantratmak Nep?l )
Nepalin lippu Nepalin vaakuna
lippu vaakuna

Valtiomuoto liittotasavalta
Presidentti
Paaministeri 		Ram Chandra Poudel
Pushpa Kamal Dahal
Paakaupunki Kathmandu (n. 1 milj. as.)
Muita kaupunkeja Pokhara (265 000 as.),
Lalitpur (227 000 as.)
Luettelo Nepalin kaupungeista
Pinta-ala
– yhteensa 147 181 km² [1]  ( sijalla 93 )
– josta sisavesia 3 830 km²
Vakiluku (2023) 30 900 000 [2] ( sijalla 49 )
–  vaestotiheys 184 as. / km²
– vaestonkasvu 1,83 % [3] (2014)
Viralliset kielet nepalin kieli
Valuutta Nepalin rupia ( NPR )
BKT (2021)
– yhteensa 115 093 milj. USD [2]  ( sijalla 86 )
– per asukas 3 800 USD
HDI (2019) 0,602 [4] ( sijalla 142 )
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
–  maatalous 35 % [3]
–  teollisuus 16 % [3]
–  palvelut 49 % [3]
Aikavyohyke UTC+5.45
– kesaaika ei kaytossa
Itsenaisyys
Yhdistyminen:
Liittotasavalta:
1768
2008
Lyhenne NP
–  ajoneuvot : NEP
–  lentokoneet : 9N
Kansainvalinen
suuntanumero 		+977
Tunnuslause ???? ??????????? ?????????? ??????
(Ja'nani Jan'mabhumis'hcha Swar'gadapi Gariya'si)
( sanskritia : Isanmaa on arvokkaampi kuin taivaan valtakunta )
Kansallislaulu ” Sayaun Thunga Phool Ka ”

Edeltaja(t) Nepalin kuningaskunnan lippu  Nepalin kuningaskunta
(1768?2008)

Nepalin demokraattinen liittotasavalta [5] eli Nepal on sisamaavaltio Aasiassa . Nepal sijaitsee Kiinan ja Intian valissa, kutakuinkin puoliksi Himalajan vuoristossa ja puoliksi sen juurella. Valtion alueella sijaitsee kahdeksan maailman kymmenesta korkeimmasta vuorenhuipusta. Nepalin lahes 31 miljoonasta asukkaasta suurin osa on hinduja .

Nepal oli vuosina 1996?2006 sisallissodassa , jossa kuoli yli 13 000 ihmista. Vastapuolina olivat maolaiset kommunistit ja Nepalin hallitus, joka oli julistanut kommunisteille sodan. Sisallissota paattyi kommunistien voittoon. Sen seurauksena maa luopui vuonna 2008 monarkiasta. [6]

Nepal on yksi maailman koyhimmista ja vahiten kehittyneista valtioista. Neljannes sen asukkaista elaa koyhyysrajan alapuolella. [3] Se saakin merkittavasti tukea ulkomailta, seka kansainvalisilta jarjestoilta etta kahdenvalisena apuna. [7]

Historia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Paaartikkeli: Nepalin historia

Varhaiset vuodet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kathmandun laaksosta loytyneet muinaiset tyokalut kertovat alueen olleen asuttuna jo muinaisajoista asti, mutta varhaishistorian tutkimus etenee hitaasti. Kirjallisia merkintoja on intialaisissa lahteista vasta 1000-luvulta eaa. alkaen. Mahabharatan mukaan alueella asuivat tuolloin kir?tat , joiden jalkelaisia elaa edelleen Nepalin itaosassa. Indoarjalaisten levittaydyttya alueelle sinne muodostui useita pienia kuningaskuntia. [8]

Maurya-valtakunta oli muinaisen Intian valtakunnista mahtavin niin poliittisesti kuin sotilaallisestikin. Ei ole varmuutta, ulottuiko se nykyisen Nepalin alueelle, mutta joka tapauksessa sen olemassaolo vaikutti Nepalin historiaan. A?okan valtakaudella buddhalaisuus levisi Kathmandun laaksoon ja suureen osaan Nepalia. Samalla levisi kulttuuri, jossa itsevaltainen kuningas on maailman keskipiste. Mauryan kukistuttua alue hajosi jalleen useiksi pieniksi valtioiksi. [8]

Nepalin yhdisti 1700-luvulla Prithvi Narayan Shah, pienen Gorkhan ruhtinaskunnan hallitsija [7] , joka perusti Nepalin kuningaskunnan .

Ensimmainen Rana-suvun paaministeri Jang Bahadur toisen vaimonsa kanssa

Nepal havisi 1814?1816 kaydyn sodan briteille, ja maa joutui kaaokseen. Jarjestys palautettiin 1846, kun Rana-suku sai vallan: paaministerin virasta tuli perinnollinen ja kuningas jai keulakuvaksi. Rana-hallinto pyrki eristamaan maan ulkomaisilta vaikutteilta, eivatka Intiassa tapahtuneet muutokset edenneet sinne. Ranojen kaudellakin tapahtui hiukan edistysta: vuonna 1911 perustettiin vesivoimayhtio, vuonna 1920 luovuttiin tavasta, jonka mukaan lesken piti tehda itsemurha heittaytymalla miehensa hautarovioon , ja vuonna 1929 luovuttiin orjuudesta. [9]

Ranat saivat tukea vallalleen brittiarmeijalta. Ensimmaisen maailmansodan aikana Nepal lainasi brittiarmeijalle 16 000 sotilasta, ja naiden lisaksi 26 000 Nepalin kansalaista taisteli Brittilaisen Intian joukkojen mukana. Muutenkin brittiarmeijaan varvaytyminen oli eristaytyneen Nepalin asukkaille lahes ainoa tapa nahda maailmaa. [9]

Ensimmaisen maailmansodan jalkeen alkoi hajanainen oppositio jarjestaytya vastustamaan Ranojen valtaa. Samaan aikaan Intiassa virisi itsenaisyysliike , johon myos monet nepalilaiset aktivistit osallistuivat. Nepalin Kansalliseksi kongressiksi nimetty elin otti tavoitteekseen syrjayttaa Ranat ilman vakivaltaa ja edistaa demokraattista sosialismia. Sen johtohahmoihin kuului B. P. Koirala , josta tuli myohemmin paaministeri, kuten sittemmin hanen veljestaan Girija Prasad Koiralastakin . [10]

Kuninkaan yksinvalta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kuningas Tribhuvan pakeni vuonna 1950 palatsivankilastaan Intiaan ja aloitti aseellisen vastarinnan hallitusta vastaan. Shahin kuningasperheen asema palautettiin ja paaministerinsuvun valta paattyi. Kuningas Mahendra saati 1959 uuden perustuslain, ja ensimmaiset demokraattiset vaalit jarjestettiin. Kuningas julisti demokraattisen parlamentin epaonnistuneeksi puolitoista vuotta myohemmin, ja vuoden 1962 uudessa perustuslaissa parlamentin tilalle tulivat panchayat -neuvostot, jotka valittiin ilman puolueita ja jotka kaytannossa jattivat kaiken paatosvallan kuninkaalle. Kuningas Birendra Bir Bikram astui valtaistuimelle 1972. [11]

Monipuoluedemokratiaa

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Mielenosoitusten jalkeen vuonna 1980 kuningas jarjesti kansanaanestyksen, jossa panchayat-jarjestelman kannattajat voittivat niukasti. Kuningas suostui vaaleilla valittavaan parlamenttiin, mutta ilman puoluejarjestelmaa. Vuonna 1985 kommunistinen puolue aloitti kansalaistottelemattomuuskampanjan monipuoluejarjestelman palauttamiseksi ja boikotoi vaaleja. [11]

Luvattujen maauudistusten viipyessa eraat maaseudun asukkaat alkoivat vuonna 1990 jarjestaa omia maauudistuksiaan vapautuakseen vuokraisantien velkaorjuudesta. Nepalin hallitus kukisti liikkeen, ja useita aktivisteja surmattiin. Maahan luotiin kuitenkin uusi perustuslaki ja demokraattiset instituutiot. Ensimmaiseksi paaministeriksi tuli kongressipuolueen Girija Prasad Koirala . Hanta syytettiin kuitenkin korruptiosta, ja kuningas hajotti parlamentin ja hallituksen 1994. Seuranneet hallitukset olivat lyhytaikaisia. Vuonna 1996 maolainen kommunistipuolue (CPN-M) aloitti aseellisen vastarinnan monarkian lopettamiseksi ja kommunistisen yhteiskunnan perustamiseksi. Koiralasta tuli jalleen paaministeri vuonna 2000, ja han muodosti yhdeksannen hallituksen kymmenen vuoden sisaan. [11]

Veriloyly palatsissa ja kansallinen hatatila

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Paaartikkeli: Nepalin kuninkaallisten joukkosurma


Maolaisten jarjestama yleislakko hyydytti huhtikuussa 2001 koko maan. [12]

Kruununprinssi Dipendra murhasi 1. kesakuuta 2001 kuningas Birendran ja kuningatar Aiswaryn, seka seitseman muuta kuninkaallisen perheen jasenta seka itsensa. [13] Hanet julistettiin kuninkaaksi ennen hanen kuolemaansa sairaalassa. [14]

Birendran veli prinssi Gyanendra peri valtaistuimen, ja hanet kruunattiin 4. kesakuuta 2001. Maolainen kapina kiihtyi uuden kuninkaan astuessa valtaistuimelle, ja heinakuussa 2002 kuningas erotti Koiralan hallituksen ja otti vallan itselleen. Uusi hallitus nimitettiin viikkoa myohemmin. Sher Bahadur Deuba neuvotteli kapinallisten kanssa aselevosta, joka kesti marraskuuhun 2001. Taman jalkeen maahan julistettiin hyokkayksien vuoksi hatatila. [11]

Huhtikuussa 2002 jarjestettiin yleislakko ja sissit julistivat aselevon, jota hallitus ei hyvaksynyt. Toukokuussa parlamentti hajotettiin, ja uusien vaalien jarjestamista lykattiin hamaan tulevaisuuteen. Lokakuussa paaministeriksi nimitettiin kuningasmielinen Lokendra Bahadur Chand . [11] Tammikuussa 2003 julistettiin aselepo. Paaministeri erosi alkukesasta, ja kuningas nimitti oman ehdokkaansa Surya Bahadur Thapan tilalle. Elokuussa 2003 neuvottelut katkesivat jalleen. [11]

Maolaisia kapinallisia Rolpassa.

Vuoden 2004 alusta jarjestettiin lahes paivittain mielenosoituksia, joissa vaadittiin parlamentin palauttamista. Protestoijat saivat tukea myos ulkomailta. [15] Kesakuussa 2004 kuningas nimitti Sher Bahadur Deuban eronneen Thapan tilalle, ja antoi taman tehtavaksi vaalien jarjestamisen. [11] Elokuussa sissit piirittivat paakaupunki Kathmandun viikon ajaksi. [16]

Kuningas erotti hallituksen 1. helmikuuta 2005, julisti hatatilan ja otti vallan suoraan itselleen. Syyskuussa sissit julistivat kolmen kuukauden aselevon, joka paattyi lopulta vuoden 2006 alussa. Maolaiset ja oppositiopuolueet liittoutuivat demokratian palauttamiseksi. [11]

Kymmenvuotisessa sisallissodassa kuoli noin 13 000 nepalilaista. [17] Palatsivalta paattyi huhtikuussa 2006 viikkoja kestaneiden mielenosoitusten jalkeen. Kuningas suostui 24. huhtikuuta palauttamaan parlamentin, ja Koirala nimitettiin jalleen 28. huhtikuuta 2006 paaministeriksi. 84-vuotias Koirala oli tuolloin jo liian sairas vannomaan virkavalaa. [18] 18. toukokuuta parlamentti hyvaksyi yksimielisesti lain, jonka mukaan kuninkaalta poistettiin suurin osa valtaoikeuksista ja Nepalista tuli maallinen valtio. Hallitus ja maolaiskapinalliset aloittivat rauhanneuvottelut. [11]

Maolaiset hallitukseen

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2006 lopussa Nepalin hallitseva seitseman puolueen hallitus ja maolaiset saavuttivat sopimuksen ja muodostivat yhteishallituksen. [19] Talloin otettiin kayttoon uusi vaakuna, josta on poistettu monarkiaan viittaava kruunu. Maan parlamentti hajotettiin 15. tammikuuta 2007 ja korvattiin 330-paikkaisella valiaikaisella parlamentilla, johon maolaiskapinallisista tuli 83 jasenta. [20]

Maolaiset erosivat valiaikaishallituksesta vauhdittaakseen maan muuttumista tasavallaksi. Niinpa parlamenttivaalejakin piti lykata. Joulukuussa 2007 parlamentti lupasi luopua kuningasvallasta osana rauhansopimusta maolaisten kanssa, jotka palasivat hallitukseen. Huhtikuun vaaleissa maolaiset voittivat eniten parlamenttipaikkoja mutta eivat saaneet yksinkertaista enemmistoa. [11] Nepal julistettiin 28. toukokuuta 2008 kokouksen paatoksella tasavallaksi aanin 560?4. [21] Toukokuussa 2008 Nepalista tuli tasavalta, ja heinakuussa Ram Baran Yadavista sen ensimmainen presidentti. Maolaisten johtaja Prachanda valittiin Nepalin demokraattisen liittotasavallan ensimmaiseksi paaministeriksi 15. elokuuta 2008. Han erosi toukokuussa 2009, ja tilalle nousi vanha kommunistijohtaja Madhav Kumar Nepal, joka erosi myohemmin kesakuussa 2010. Uuden perustuslain valmistumisajankohdaksi sovittiin ensin vuosi 2010, mutta toukokuussa 2010 sen maaraaikaa jatkettiin vuodella. [11] Perustuslaista ei paasty yksimielisyyteen viela toukokuuksi 2012 asetettuun maaraaikaan mennessa. [22] Marraskuussa 2013 valittiin uusi kansalliskokous perustuslakia saatamaan. [23]

Joulukuussa 2017 Nepalissa pidettiin ensimmaiset varsinaiset parlamenttivaalit vuoden 1999 jalkeen. Nepalissa oli ollut vaalit vuosina 2008 ja 2013, mutta tuolloin aanestettiin edustajat perustuslakia saatavaan kansalliskokoukseen, jonka tehtava oli lahinna keskittynyt uuden perustuslain luomiseen. Edelliset parlamenttivaali vuonna 1999 oli pidetty 10 vuotta kestaneen monarkistisen hallituksen ja maolaisten kapinallisten valisen sisallissodan viela ollessa kaynnissa. Sisallissota loppui vuonna 2006, jonka jalkeen maassa on ollut epavakaisia ja lyhytaikaisia hallituksia. Nepalista tuli liittotasavalta vuonna 2008 ja uusi perustuslaki tuli voimaan lopulta vuonna 2015. Merkittavimmat poliittiset ryhmat vaaleihin mentaessa olivat Nepalin kongressi (NC, Kongressipuolue), joka on taloudellisesti liberaali keskustalainen puolue seka kommunistien allianssi, jossa oli mukana Nepalin molemmat kommunistiset puolueet maolainen kommunistipuolue ja yhdistynyt marxisti-leninistinen puolue (UML) . Pushapa Kamal Dahalin johtama maolainen kommunistipuolue (Maoisat center party) oli ennen vaaleja hallitusyhteistyossa Kongressipuolueen kanssa ja aiemmin vuonna 2017 Pushala Kamal Dahal oli kongressipuolueen ja maolaisten yhteishallituksen paaministeri, josta tehtavasta han vaistyi toukokuussa 2017 hallituspuolueiden yhteisen sopimuksen mukaisesti ja maolaiset jatkoivat taman jalkeen hallituskumppanina NC:n vetamassa hallituksessa. Vaaleihin maolaiset siis kuitenkin liittoutuivat merkittavimman oppositiopuolueen UML:n kanssa. Ulkopoliittisesti merkittava kysymys oli suhteet Intiaan ja Kiinaan. Nepalin kongressipuolue on suuntautunut Intiaan ja UML puolestaan on suuntautunut Kiinaan. Vaaleja edeltaneiden 27 vuoden aikana Nepalilla oli ollut 25 hallitusta. Vaaleista toivottiin kaannekohtaa, joka vakauttaisi Nepalin poliittista elamaa. [24]

Joulukuun 2017 vaaleissa kommunististen puolueiden liittouma eli CPN-UML ja maolainen puolue saivat suuren vaalivoiton ja selvan enemmiston parlamenttiin. Kongressipuolue menestyi odotettua huonommin. [25] Helmikuussa 2018 kommunistista puoluetta CPN-UML edustava Khadga Prasad Sharma Oli aloitti Nepalin uutena paaministerina kommunististen puolueiden hallituskoalitiossa. Oli seuraa virassa kongressipuolueen Sher Bahadur Deubaa . Oli on ollut aiemmin Nepalin paaministeri vajaan vuoden ajan vuosina 2015-2016 ja Nepalin kommunistista puoluetta han on johtanut vuodesta 2014. [26]

Maaliskuussa 2018 Nepalin presidentti Bidya Devi Bhandari valittiin uudelleen toiselle kaudelle. Vuonna 2015 hanet oli valittu Nepalin ensimmaiseksi naispresidentiksi. Hanta tuki hallitseva kommunistipuolueiden muodostama liittouma ja vastaehdokasta tuki kongressipuolue. Valinnan suoritti valitsijakokous, jossa oli mukana maan parlamentin ja aluehallintojen edustajia. [27] Nepalin presidentin rooli on lahinna seremoniallinen, mutta maan ensimmainen naispresidentti on kuitenkin huomattavan arvovaltainen henkilo maassa. [28]

Politiikka

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Pushpa Kamal Dahal , Nepalin paaministeri vuodesta 2022.
Ram Chandra Poudel , Nepalin presidentti vuodesta 2023.

Nepalin valiaikaisen perustuslain korvannut perustuslaki tuli voimaan syyskuussa 2015. Nepal on sen mukaan monietninen, -kielinen, -uskontoinen, ja -kulttuurinen. Maa on maaritelty demokraattiseksi, moniarvoiseksi liittotasavallaksi, jota tulee johtaa monipuoluejarjestelman ja parlamentarismin pohjalta.

Toimeenpanovalta on valtioneuvostolla. Presidentti nimeaa edustajainhuoneen suurimman poliittisen puolueen edustajan paaministeriksi. Provinsseilla on omat ministerineuvostot, joilla on alueellaan toimeenpanovalta. Kullakin provinssilla on presidentin nimittama johtaja, joka edustaa aluetta liittovaltion hallituksessa. Provinsseja on seitseman.

Lainsaadantaa varten on kaksikamarinen liittoparlamentti, joka koostuu edustajainhuoneesta ja kansalliskokouksesta. Edustajainhuoneesta valtaosa valitaan suoralla kansanaanestyksella, kansalliskokouksen edustajat nimetaan silla periaatteella, etta se edustaisi mahdollisimman kattavasti eri vaestoryhmia.

Suurin puolue on maolais-kommunistinen CPN-M , joka sai vuoden 2008 kansalliskokouksen vaaleissa 38 % aanista. Sita seuraavat Kongressipuolue NC 19 %, ja marxilais-leninistinen kommunistipuolue CPN-UML 19 % seka Madhesi-kansan oikeuksien foorumi yhdeksan prosentin aaniosuudella. Lisaksi maassa on lukuisia pienpuolueita. [3] Joulukuussa 2017 pidetyissa ensimmaisissa uuden perustuslain aikaisissa parlamenttivaaleissa Nepalin kommunististen puolueiden liittouma sai suurvoiton ja kongressipuolue havisi. Voittaneessa liittoumassa olivat mukana molemmat suuret kommunistipuolueet CPN-UML ja CPN-M. [29]

Ihmiskauppa ja lapsityo ovat edelleen vakavia ongelmia. Tyttoja myydaan seka ulkomaille etta maan sisalla. Vuonna 2008 arvioitiin Kathmandussa olevan 5 000?7 000 maaseudulta ostettua naista. Lapsityolaisten maaraksi arvioitiin 20 000. [7]

Hallinnollinen jako

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Nepalin seitseman maakuntaa (9/2015-) ja niiden 75 piirikuntaa.
Nepalin vyohykkeet
Nepalin kehitysalueet

Uutta perustuslakia linjatessaan Nepalin paapuolueet sopivat kesakuussa 2015, etta Nepalin hallinnollista jakoa muutetaan. [30] Syyskuun 2015 perustuslain mukaan Nepal koostuu seitsemasta maakunnasta (provinssista), [31] [32] joissa on yhteensa 75 piirikuntaa .

Aiemmin nama piirikunnat olivat osa 14 vyohyketta ( anchal ), jotka on ryhmitelty viiteen kehitysalueeseen . [7] Jokaisella 75 piirikunnalla on johtajanaan Chief District Officer eli CDO, joka yllapitaa lakia ja jarjestysta ja edustaa alueellaan keskusvaltaa. [33] Alimmalla tasolla maa jaetaan kevaan 2017 uutisten mukaan 744 paikallishallinnon yksikkoon. Tama kasittaa nelja metropolia, 13 metropolia pienempaa suurkaupunkia (sub-metropolitan city), 246 kaupunkia valtuustoineen ja 481 kylaneuvostoa. [34] Aiemmin valtaa kayttivat maaseudulla paikallistason kylakomiteat (VDC), joita oli yli 3 000. [35] [34]

Oheinen taulukko kertoo Nepalin vyohykkeiden pinta-alan seka vakiluvun vuosina 2001 ja 2011. [36]

Numero Vyohyke Nepaliksi Pinta-ala Vakiluku
(2001) 		Vakiluku
(2011)
1. Bagmati ??????? 9 428 km² 3 008 487 &&&&&&&&03843596.&&&&00 3 843 596
2. Bheri ???? 10 545 km² 1 417 085 &&&&&&&&01701767.&&&&00 1 701 767
3. Dhawalagiri ???????? 8 148 km² 556 191 &&&&&&&&&0542296.&&&&00 542 296
4. Gandaki ?????? 12 275 km² 1 487 954 &&&&&&&&01549857.&&&&00 1 549 857
5. Janakpur ?????? 9 669 km² 2 557 004 &&&&&&&&02837481.&&&&00 2 837 481
6. Karnali ??????? 21 351 km² 309 084 &&&&&&&&&0388713.&&&&00 388 713
7. Kosi ???? 9 669 km² 2 110 664 &&&&&&&&02335047.&&&&00 2 335 047
8. Lumbini ???????? 8 975 km² 2 526 868 &&&&&&&&02834612.&&&&00 2 834 612
9. Mahakali ??????? 6 989 km² 860 475 &&&&&&&&&0977514.&&&&00 977 514
10. Mechi ???? 8 196 km² 1 307 669 &&&&&&&&01422182.&&&&00 1 422 182
11. Narayani ??????? 8 313 km² 2 466 138 &&&&&&&&02975908.&&&&00 2 975 908
12. Rapti ??????? 10 482 km² 1 286 806 &&&&&&&&01456202.&&&&00 1 456 202
13. Sagarm?th? ??????? 10 591 km² 1 926 143 &&&&&&&&02054326.&&&&00 2 054 326
14. Seti ???? 12 550 km² 1 330 855 &&&&&&&&01575003.&&&&00 1 575 003

Maantiede

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Nepalin kartta
Maisema Kathmandun ja Tiibetin valiselta tielta

Nepal sijaitsee Himalajan vuoristossa Intian ja Kiinan Tiibetin valissa. Maan korkein kohta on maailman korkein vuori Mount Everest , ja yhteensa kahdeksan maailman kymmenesta korkeimmasta huipusta sijaitsee Nepalissa. [7] Maa on vuoristoista ja kukkulaista, mutta vaihtelevaa. Maan keskiosassa on matalampi vuoristoalue, jossa sijaitsee muun muassa Kathmandun laakso , joka on Unescon maailmanperintokohde. [37] Maan etelaosassa on Terai -alue, joka on alankoa, jossa kasvaa jopa trooppista metsaa ja savannia. Eri arvioiden mukaan 16?25 % maasta on viljelykelpoista. [3] [7] Metsien haviaminen on vakava ongelma. [38] Sateiden ja puunhakkuun seurauksena maanvyorymia tapahtuu vuosittain. [39]

Lievat maanjaristykset ovat yleisia. Laajamittaisia tuhoja aiheuttanut jaristys koettiin Kathmandussa vuonna 1934. [40] Huhtikuussa 2015 yli 6 000 ihmista sai surmansa 7,8 momenttimagnitudin maanjaristyksessa maan keskiosassa. Uhriluvun odotettiin nousevan, koska tietoja ei saatu syrjaisemmilta turma-alueilta. [41] Lopullinen uhriluku oli 8 900 ihmista. Useat Nepalin maailmanperintokohteet tuhoutuivat tai vahingoittuivat pahoin jaristyksen yhteydessa. [42]


Mount Everest ja Sagarm?th?n kansallispuisto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nepalin korkein kohta Mount Everest tunnetaan paikallisessa kielessa nimella ’Sagarm?th?’ (???????). Korkeusmittausten tulokset vuorenhuipusta vaihtelevat 8 844 [43] ja 8 850 metrin valilla. Everestin ja sita ymparoivan Himalajan osan alueelle perustettiin 19. heinakuuta 1976 Sagarm?th?n kansallispuisto . Suojeltu alue liitettiin vuonna 1979 Unescon maailmanperintoluetteloon . Everestin tuntumassa olevia korkeita ja melko tunnettuja huippuja tai useampihuippuisia vuoria ovat muun muassa Lhotse  (8 501 m), Lhotse Shar  (8 393 m), Nuptse  (7 861 m), Island Peak / Imja Tse  (6 189 m), Peak 38  (7 591 m), Khumbutse  (6 665 m) ja Pumo Ri  (7 165 m). [44]

Ilmasto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nepalissa on viisi ilmastovyohyketta, jotka vaihtelevat korkeuden mukaan subtrooppisesta viileaan. Monsuunisateet tuovat 60?80 prosenttia sademaarasta, joka vaihtelee 2 500 millimetrista maan itaosissa 1 420 millimetriin Kathmandun ymparistossa ja 1 000 millimetriin Lansi-Nepalissa. [45] Joillain alueilla vuotuinen sademaara on 4 000?6 000 mm. Joulu-tammikuussa kukkula-alueidenkin lampotilat laskevat oisin pakkasen puolelle. Silti paivalampotilat voivat olla jopa 10?20 asteessa. Monsuunisateet tulevat kesakuussa ja loppuvat syyskuussa. [46]

Luonto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Eras luokittelu jakaa Nepalin elioston neljaan kasvillisuusvyohykkeeseen: [47]

  • Lauhkeaa ikivihreaa metsaa kasvaa 2 400 metrin ylapuolella. Vyohykkeen alaosassa paaasiallisia puulajeja ovat tammi ja havupuut, ylempana hallitsevat kuusi, jalokuusi, lehtikuusi. Lahella puurajaa puusto muuttuu koivumetsaksi. Myos alppiruusua, vaahteraa ja bambua tavataan. Vyohykkeen lajisto vaihtelee huomattavasti alueen eri osissa. Elaimiin kuuluvat kauluskarhu, serovit, goraali, muntjakit ja villisika seka himalajanpuolivuohi ja kultapanda . [47]
  • Vuoristokasvillisuutta kasvaa puurajan ylapuolella. Alppiruusua, katajaa ja muita matalia ikivihreita puuvartisia kasveja tavataan noin 4 200 metriin asti. Ruohot ja sammalet jatkavat lumirajaan, noin 5 100 metriin, asti. Nisakkaita on vahan: murmelit , janikset , myskihirvi , lumileopardi , himalajanpuolivuohi ja jokunen puolilammas . Aiemmin alueella tavattiin myos villeja jakkeja ja lampaita. Nykyisin alueella kasvatetaan kesyja jakkeja, joita kaytetaan veto- ja kantojuhtina. Niiden maidosta tehdaan juustoa. [47]

Luonnonpuistot ja -suojelualueet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nepalissa on 19 kansallispuistoa ja luonnonsuojelualuetta, jotka kattavat puskurialueineen yhteensa 29 014,52 neliokilometria eli 23,2 prosenttia Nepalin pinta-alasta. [48] Kansallispuistoista Shey Phoksundon kansallispuisto on suurin, Chitwanin kansallispuisto vanhin ja Sagarm?th?n kansallispuisto sisaltaa korkeimmat huiput. [49]

Nepalin kansallispuistoja: [48] [50]

Nepalin suojelualueita, jotka eivat ole kansallispuistoja: [50]

Talous

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Nepalilaisille sherpoille matkailu on tarkea tulonlahde.

1990-luvun alusta lahtien Nepalin talouspolitiikkaa on pyritty liberalisoimaan . Erityisesti julkisen sektorin osuutta viennissa on pyritty vahentamaan. Valtionyhtioita on yksityistetty tai lakkautettu. [7] Vuonna 2009 talouskasvu oli 4,7 %. [3]

Kasvua tarvitaankin kipeasti, silla Nepal on yksi maailman koyhimmista ja vahiten kehittyneista valtioista. Neljannes sen asukkaista elaa koyhyysrajan alapuolella. [3] Vuonna 2009 tulot henkiloa kohden olivat vain 420 dollaria. [7]

Nykyisin Nepal on yksi Etela-Aasian avoimimmista talouksista, ja se on erittain vahvasti riippuvainen kaupasta. Kaupan ja bruttokansantuotteen suhde on noin 38 prosenttia. Tullimaksut ovat noin 11 prosentissa ja maariin liittyvat tullirajoitukset on poistettu lahes kokonaan. Nepal liittyi Maailman kauppajarjeston (WTO) jaseneksi vuonna 2004 ja oli siten ensimmainen vahiten kehittyneiden maiden (LDC) luetteloon kuuluva valtio WTO:ssa. [51]

Riisin puhdistusta Nepalissa

Talouden selkaranka on maatalous joka tarjoaa elinkeinon yli 71 % vaestosta ja tuottaa 32 % bruttokansantuotteesta. Vain neljannes maan pinta-alasta sopii viljelyyn, lisaksi kolmannes alasta on metsaa ja loput vuoristoa. Tietyilla alueilla, kuten Kathmandun laaksossa, liikakansoitus on alkanut aiheuttaa ymparistoongelmia, ja metsien raivaus laitumiksi ja viljelymaaksi on johtanut eroosioon ja tulviin. [7]

Teollisuus on keskittynyt maan etelaosiin Terai-alueelle ja tyollistaa vain kuusi prosenttia vaestosta. Se keskittyy maataloustuotteiden jalostamiseen (tupakka, juutti, sokeri, vilja ja palkokasvit). [3]

Nepalin halki Himalajalta virtaavat joet antaisivat mahdollisuuden laajamittaiseen vesivoiman tuottoon, jolle olisi kysyntaa seka kotimaassa etta Intiassa. Vuonna 2010 arvioitiin, etta kapasiteetista oli valjastettu vasta yksi prosentti. Toistaiseksi voimalat perustuvat veden luonnollisen virtaamaan, varastoiminen tekoaltaisiin toisi mukanaan uusia ymparistoongelmia. [7]

Suuri osa Nepalin vientitavaroista on niin sanottuja nousevia tuotteita, kuten tekstiileja ja koruja. Niiden kaupalliset nakymat ovat kasvussa. Pitkan aikavalin kasvuedellytykset ovat suuret, mutta kokonaisviennin kasvu on hidasta. Kun tuontitavaroiden tarve kasvaa jatkuvasti, kauppavaje suurenee.

Nepalin kauppavajetta kompensoivat nepalilaisten ulkomailta lahettamat palkkarahat seka merkittava ulkomainen apu, jota se saa seka kansainvalisilta jarjestoilta (Maailmanpankki, Aasian kehityspankki, UNDP) etta kahdenvalisena apuna (Britannia, Yhdysvallat, Japani, Saksa ja Skandinavian maat). [7] Vuonna 2011 Nepal sai kehitysapua yhteensa 892 miljoonaa dollaria [52] eli 4,7 prosenttia bruttokansantulostaan. [53] Nepal on yksi Suomen seitsemasta kehitysyhteistyon pitkaaikaisesta kumppanimaasta. Yhteistyo keskittyy tasa-arvoiseen koulutukseen, hyvaan hallintoon, veteen ja sanitaatioon, metsien ja luonnonvarojen hallintaan seka syrjaytyneiden ja koyhimpien toimeentuloon. [54]

Intia on Nepalin ylivoimaisesti suurin kauppakumppani (lahes 80 % tuonnista ja 94 % viennista), muita tuontimaita ovat Korea ja Kiina. Vientia on eniten Intiaan, Bangladeshiin ja Italiaan. [3]

Vaesto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Kolme sadhua Kathmandussa

Vuoden 2011 vaestonlaskennan mukaan Nepalin vakiluku oli 26 494 504 ja vaentiheys 180,0 asukasta neliokilometrilla. [1] Vaesto sijoittui 5 423 297 kotitalouteen tai 4 005 institutionaaliseen yhteisoon (varuskunnat, asuntolat, luostarit). Vaestonkasvu oli keskimaarin 1,35 prosenttia vuodessa vuosien 2001 ja 2011 valisena aikana. Kotitalouden keskimaarainen koko pieneni vuosikymmenessa 5,44:sta 4,88:aan henkeen. Suurimmat keskimaaraisen kotitaloudet loytyvat Rautahatin (6,44 henkea) ja pienimmat Kaskin piirikunnasta (3,92). Maan kolmesta ekologisista paavyohykkeista etelan Terailla (alanko) asui 50,3 prosenttia vaestosta, kumpuvyohykkeella 43,0 prosenttia ja pohjoisen vuoristoalueilla 6,7 prosenttia vaestosta. [55]

Nepalin vakiluvun kehitys vuosina 1911?2011 ilmenee oheisesta graafista. [55]


Vuoden 2011 vaestonlaskennan mukaan 17,1 prosenttia vaestosta asui Nepalin 58 kaupungissa . [1] Toukokuun ja joulukuun 2014 lainsaadannollisilla muutoksilla muodostettiin runsaasti uusia kaupunkeja. Laheisten kylasuunnittelukomiteoiden (VDC) alueita yhdistettiin toisiinsa, ja kaupunkien lukumaara kasvatettiin 191:een. Muutosten seurauksena Nepalin kaupungistumisaste nousi 36,2 prosenttiin joulukuussa 2014. [56] [57]

Uusilla kaavoilla laskettu, vuotta 2011 kuvaava Inhimillisen kehityksen indeksi (hdi) Nepalille oli 0,490. [58] Maan sisalla vaihtelu on suurta: Lantisen, Keskilannen ja Kaukolannen vuoriston vaestolle lukema oli keskimaarin 0,398 ja puolestaan paakaupunkiseudun Kathmandun laakson asukkaille 0,622. Erittain alhainen hdi-indeksiarvo loytyi kahdeksasta lantisimman Nepalin vuoristo- ja kumpuvyohykkeen piirikunnasta ja kahdesta itaisen Terain piirikunnasta. Alhaisimmat, alle 0,400:n lukemat olivat Bajuran , Bajhangin , Kalikotin , Humlan , Achhamin , Rautahatin, Mahottarin , Jajarkotin , Rolpan ja Mugun piirikunnissa. [58]

Etninen koostumus ja kielijakauma

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nepalissa on kolme suurta etnista ryhmaa: indoarjalaiset , tiibetinburmalaiset ja Nepalin alkuperaisvaesto, joka koostuu lukuisista pienemmista ryhmista.

Vuoden 2011 vaestonlaskennan mukaan maassa puhutaan aidinkielena 123 eri kielta. Nepalin kieli , joka kirjoitetaan devanagarilla , on virallinen kansallinen kieli, jota yli 60 % vaestosta puhuu (aidinkielenaan 44,6 %). Seuraavaksi yleisimpia aidinkielia ovat maithili (11,7 %), bhojpuri (6,0 %), tharu (5,8 %), tamang (5,1 %), newar (3,2 %), bajjika (3,0 %), magar (3,0 %), doteli (3,0 %) ja urdu (2,6 %). Yli 5-vuotiaista 65,9 prosenttia oli lukutaitoisia (2001 osuus oli 54,1 %); miehista 75,1 % ja naisista 57,4 %. Korkein lukutaito on Kathmandun piirikunnassa (86,3 %) ja alhaisin Rautahatissa (41,7 %). [55]

Uskonto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Paaartikkeli: Uskonto Nepalissa

Monet hindut ja buddhalaiset harjoittavat naista molemmista uskonnoista piirteita ottavaa valimuotoa. [59] Vuoden 2011 vaestonlaskennan mukaan 81,3 % on virallisesti hinduja, 9,0 % buddhalaisia, 4,4 % muslimeja , 3,1 % paikallisen Kirat-uskonnon kannattajia, 1,4 % kristittyja ja 0,5% seuraa paikallista Prakriti-uskontoa. [55] Hindulaisuus oli virallinen valtionuskonto 18. toukokuuta 2006 asti. [60] [61]

Kehityksen haasteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Lapsia maaseudulla

Nepal kuuluu maailman koyhimpiin maihin. Viela 1950-luvun alussa maassa ei ollut kouluja, sairaaloita, teita, tietoliikenneyhteyksia, sahkoja tai teollisuutta. Siita lahtien maa on toteuttanut suunnitelmallisesti talousuudistuksia ja pyrkinyt parantamaan elinoloja. [7]

Edistysta on tapahtunut monilla alueilla. YK :n tavoitteen mukaisesti aarimmainen koyhyys eli alle yhdella dollarilla paivassa elavien maara oli mahdollista puolittaa vuoteen 2015 mennessa. Myos lapsikuolleisuus on laskussa. Perheen lapsiluku on 4?5, ja alle 15-vuotiaiden osuus kaikista nepalilaisista on 50 prosenttia. selvenna Imevaiskuolleisuus on noin 6,6 prosenttia. Jopa 9 prosenttia lapsista kuolee alle viisivuotiaana. Vain kolmannes naisista kayttaa ehkaisya. [62]

Vuoden 2010 raportissa arvioitiin, etta koyhyys oli vahentynyt ja alakoulua kayvien osuus kasvanut, mutta koulun keskeyttajien joukko oli edelleen suuri. Ala-asteella tyttojen ja poikien osuus oli yhta suuri, mutta ylaasteella tavoitteeseen oli viela matkaa. Alle viisivuotiaiden kuolleisuus ja aitiyskuolleisuus oli pienentynyt, mutta maaseudun ja kaupunkien ero oli suuri. Tartuntatautien torjunta vaati ponnisteluja. Ymparistotavoitteet saattoivat jaada saavuttamatta. Juomavesitavoite vaati entista enemman ponnisteluja: viidesosa nepalilaisista eli ilman puhdasta juomavetta. Saniteettitilat puuttuivat jopa 57 prosentilta ihmisista. Kehitys oli kuitenkin ollut huomattavaa: vuonna 1990 puhdasta juomavetta sai alle puolet vaestosta ja saniteettitila oli vain kuudella prosentilla. [63]

Koyhyys on keskittynyt maaseudulle ja maan lansiosaan. Huonoimmassa asemassa ovat dalit eli kastittomat ja alkuperaiskansojen jasenet. Maaseudulla on paljon omavaraistalouden avulla elavia pienviljelijoita, ja monen tilukset ovat niin pienia, ettei niista huonoina satovuosina saa riittavaa toimeentuloa. Noin 70 % maatiloista on alle yhden hehtaarin suuruisia. [64] Vuosituhattavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa juuri maaseudulla. Esimerkiksi saniteettitilat vuonna 2010 oli vain 37 prosentilla maalaisista ja 78 prosentilla kaupunkilaisista. [63] Myos laakareista on maaseudulla huutava pula: siella potilaita on laakaria kohti 30-40 kertaa niin paljon kuin kaupungeissa. [65] [66]

Naisten ja miesten valinen tasa-arvo ei ole toteutunut. Vuonna 2011 naisista lukutaitoisia oli noin 47 prosenttia, kun miehista 71 prosenttia osasi lukea. [3] Arviolta kaksi kolmesta kouluikaisesta kay koulua, ja erot tyttojen ja poikien valilla ovat suuret. Kolmannen asteen opiskelijoista enaa viidennes on tyttoja. [67] Erityisesti maan koyhassa lansiosassa noudatetaan chhaupadia , jossa naiset ja teinitytot saannollisesti eristetaan yhteisosta uskonnollisista syista kuukautistensa ajaksi useaksi paivaksi. Eristyksen aikana naiset ja tytot asuvat ladoissa ja pihavajoissa, eivatka he esimerkiksi saa kayda koulua tai syoda muuta kuin leipaa ja riisia. [68]

Nepalin yliopistoista vanhin ja suurin on vuonna 1959 perustettu Tribhuvanin yliopisto , jossa opiskeli 78 % maan yliopisto-opiskelijoista vuonna 2016 (vuonna 2014 yli 400 000 opiskelijaa). Seuraavaksi suurimpia olivat Pokharan yliopisto (osuus 7,2 %) ja Kathmandun yliopisto. [69] [70]

Kulttuuri

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Yksi Bhaktapurin temppeleista

Uskonto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Uskonto saatelee nepalilaisten elamaa monin tavoin ja on mukana arjessa ja juhlassa kokonaisvaltaisesti. Lahes jokaisessa kadunkulmassa on temppeli tai palvontapaikka, jonka edustalla oleva riisikulho ei ole koskaan tyhja. Yksin Kathmandun laaksossa on 2 700 pyhattoa. [71] Erilaisia hindulaisia juhlia on runsaasti, ja niista suurimmat ovat Durga-jumalattaren kunniaksi vietetty Dashain ja valon juhla Tihar. [72] Nepalissa kaytetaan kolmea kalenteria: lansimaista , virallista Bikram Sambhat -aurinkokalenteria ja kuukalenteria . [73] Uskonnolliset juhlat maaraytyvat kuukalenterin mukaan, joten niilla ei ole tarkkaan maarattya paikkaa gregoriaanisessa kalenterissa, vaan ne siirtyvat vuodesta toiseen. [74]

Kastilaitos

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kastilaitos on osa nepalilaista kulttuuria. Ylimpana ovat korkeat hindukastit, alempiin kasteihin kuuluvat hindut ja muiden uskontojen harjoittajat ovat pitkaan elaneet marginaalissa. Perinteisesti ylimmat kastit ovat omistaneet maan ja olleet muutenkin taloudellisesti ja poliittisesti etuoikeutettuja. Nykyisin kastiin perustuva syrjinta on periaatteessa laitonta. Kuitenkin vuonna 1991 noin 80 prosenttia korkeista siviili- ja sotilasviroista oli kahden ylimman kastin jasenten hallussa. Kasti vaikuttaa myos ruokailutapoihin: korkeiden kastien edustajat ovat tiukkoja kasvissyojia eivatka koske alkoholiin, kun taas alempikastiset saattavat syoda sikaa. [75]

Kulttuurikohteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Unescon maailmanperintoluettelossa on Nepalista kaksi kulttuurikohdetta (Kathmandun laakso ja Buddhan syntymapaikka Lumbini ) ja kaksi luontokohdetta ( Chitwanin kansallispuisto ja Sagarm?th?n kansallispuisto ). [76]

Media

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nepalissa ilmestyy runsaasti lehtia ja toimii useita radiokanavia ja kaapelitelevisioasemia. Niissa ilmaistaan varsin rohkeasti mielipiteita, mutta viestimien edustajiin on kohdistunut jatkuvasti poliittisten ryhmittymien vakivaltaa ja painostusta. [7]

Maan vanhin sanomalehti on Gorkhapatra. Muita paivittaisia lehtia ovat Kantipur ja englanninkieliset Kathmandu Post ja Rising Nepal. [77]

Vuoden 2011 vaestonlaskennan mukaan noin puolella nepalilaisista oli radio ja kolmasosalla televisio. Matkapuhelin oli 84 prosentilla kaupunkilaisista, 64 prosentilla koko vaestosta. Internetin ulottuvilla oli vain 3,3 prosenttia vaestosta. [78]

Vuonna 2012 internetiin paasi 2,7 miljoonaa kayttajaa. Etenkin Facebook oli suosittu viestintakanava. [77]

Ruokakulttuuri

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Paaartikkeli: Nepalilainen keittio

Nepalissa kunnon ateriaan kuuluu aina riisia. Sita tarjotaan yleensa linssimuhennoksen eli dalin ja keitettyjen vihannesten eli tarkarin kanssa. Siella, missa riisi ei kasva, sen voi korvata maissista tai hirssista tehty paksu puuro. Siella missa on paljon vehnaa, voidaan tarjota lisaksi roti-nimista leipaa. [75]

Urheilu

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nepal on osallistunut kesaolympialaisiin vuodesta 1968 ja talviolympialaisiin vuosina 1924 ja 2010. Toistaiseksi ainoan mitalin toi vuonna 1924 vuorikiipeilija Tejbir Bura . [79] Nepalin jalkapallomaajoukkueen parhaat saavutukset ovat Etela-Aasian mestaruuskisojen kolmas sija vuonna 1993 ja South Asian Gamesin voitot vuosilta 1984 ja 1993. Aasian-mestaruus- ja maailmanmestaruuskilpailuihin se on osallistunut harvoin eika ole koskaan selvinnyt karsinnoista. Se oli marraskuussa 2010 FIFA:n rankingissa sijalla 163. [80] Kriketti on kasvattamassa suosiotaan, Nepalin maajoukkue nousi maailman krikettiliigan neljanteen divisioonaan vuonna 2010 ja sijoittui heti kolmanneksi. [81] Maaliskuussa 2024 se oli yksipaivaisten maaottelujen rankingissa 15:ntena [82] .

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ a b c Statistical Yearbook of Nepal 2013 (pdf)  (Introducion s. ix-xii, area and population s. 14-19) marraskuu 2013. Kathmandu, Nepal: Central Bureau of Statistics of Nepal, cbs.gov.np. Arkistoitu 12.4.2015. Viitattu 13.5.2015. (englanniksi)
  2. ↑ a b Nepal CIA Worlld Fsctbook . Viitattu 2.3.2024.
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l Nepal The World Factbook . Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi) [ vanhentunut linkki ]
  4. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  5. ↑ Valtioiden, alueiden ja rahayksikoiden luettelo ⓒ Euroopan unioni, 2000?2010 Viitattu 4.12.2010
  6. ↑ Nepal abolishes monarchy as King Gyanendra given fortnight to vacate palace 2008. Telegraph. Viitattu 15.6.2014.
  7. ↑ a b c d e f g h i j k l m Background note (previous editions) 2010. US Department of State. Arkistoitu 15.7.2014. Viitattu 15.6.2014.
  8. ↑ a b Early Influences on Nepal Nepal: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1991.
  9. ↑ a b The Ranas Nepal: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1991.
  10. ↑ The Growth of Political Parties Nepal: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1991.
  11. ↑ a b c d e f g h i j k Timeline: Nepal BBC News. Viitattu 29.11.2010 (englanniksi)
  12. ↑ Nepal: Bombs, beheadings and kidnapping 2001. Independent. Arkistoitu 17.8.2010. Viitattu 8.12.2010. (englanniksi)
  13. ↑ Prince blamed for Nepal massacre BBC 2001. Viitattu 4.12.2010 (englanniksi)
  14. ↑ King Gyanendra: The absolute monarch 2005. Independent. Viitattu 8.12.2010. (englanniksi)
  15. ↑ Political crisis in Nepal continues after prime minister resigns International Committee of the Fourth International (ICFI) Viitattu 6.12.2010 (englanniksi)
  16. ↑ Nepal Insurgency 2004 Global Security. Viitattu 6.12.2010 (englanniksi)
  17. ↑ Maoists Block Deal to Break Nepal’s Long Political Deadlock 2013. NY Times. Viitattu 15.6.2014.
  18. ↑ Nepal minister takes new stand on rebe 28.4.2006. NY Times / IHT. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
  19. ↑ Nepali gov't, guerrilla reach historic agreement (Chinaview)
  20. ↑ Former rebels to join Nepal's new parliament Mercury News. Viitattu 15.2.2008.
  21. ↑ Nepal julistettiin tasavallaksi Yle 28.5.2008
  22. ↑ The International Institute for Democracy and Electoral Assistance ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  23. ↑ Result Election for Constituent Assembly Election Guide. Viitattu 14.6.2014.
  24. ↑ Deutsche Welle (www.dw.com): Nepal votes in first parliamentary election since 1999 DW.COM . 07.12.2017. Viitattu 21.2.2020. (englanniksi)
  25. ↑ Communist parties win majority in Nepal vote The Straits Times . 11.12.2017. Viitattu 21.2.2020. (englanniksi)
  26. ↑ KP Sharma Oli appointed Nepal's new prime minister www.aljazeera.com . Viitattu 21.2.2020.
  27. ↑ Bidya Devi Bhandari re-elected as Nepal’s President | DD News ddnews.gov.in . Viitattu 21.2.2020.
  28. ↑ Huizhong Wu: 3 reasons why you should pay attention to Nepal's first female president Mashable . Viitattu 21.2.2020. (englanniksi)
  29. ↑ Nepal: Communists Win Parliamentary Elections by a Landslide, Celebrations in Katmandu Global Research . 9.1.2018. Viitattu 21.2.2020. (englanniksi)
  30. ↑ Constitution deal inked 8.6.2015, Nepali Times, nepalitimes.com, viitattu 9.6.2015, (englanniksi)
  31. ↑ Rishi Iyengar: Nepal Has Finally Passed a New Constitution After Years of Political Turmoil 17.9.2015. time.com. Viitattu 20.5.2017. (englanniksi)
  32. ↑ Khim Lal Devkota: The truth about federal states 21.9.2015. The Kathmandu Post, kathmandupost.ekantipur.com. Viitattu 20.5.2017. (englanniksi)
  33. ↑ Local Governance Netpublicationer. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 15.6.2014.
  34. ↑ a b 744 new local units come into effect 15.3.2017. The Kathmandu Post, kathmandupost.ekantipur.com. Viitattu 20.5.2017. (englanniksi)
  35. ↑ Assessment of Village Development Committee Governance and the Use of Block Grants UNDP. Arkistoitu 16.4.2014. Viitattu 15.6.2014.
  36. ↑ Nepal: Zones, Major Cities, Cities & Urban Municipalities citypopulation.de. Viitattu 28.4.2015. (englanniksi)
  37. ↑ Kathmandu Valley Unesco. Viitattu 6.12.2010 (englanniksi)
  38. ↑ Suomi ja Nepal: Luottamus rauhan jalkeiseen vakauteen sailytettava ? Ulkoasiainministerio: Ajankohtaista. Viitattu 6.11.2010.
  39. ↑ Matkustustiedote, Nepal 15.6.2014. Ulkoasiainministerio. Arkistoitu 13.1.2012. Viitattu 1.2.2008.
  40. ↑ Historical Earthquakes National Seismological Centre. Viitattu 15.6.2014.
  41. ↑ Nepal PM faces ire of quake victims 29.4.2015. thehindu.com. Viitattu 30.4.2015. (englanniksi)
  42. ↑ Jopa kahdeksan miljoonaa joutuu karsimaan Nepalin jaristyksesta 27.4.2015. yle.fi. Viitattu 28.4.2015. (suomeksi)
  43. ↑ Everest not as tall as thought News in Science . 2005. ABC Network. Viitattu 02.12.2010. (englanniksi)
  44. ↑ Sagarmathan kansallispuiston kartta Himalayan Kartographisches Institute, Himalayan MapHouse. Arkistoitu 21.10.2013. Viitattu 02.12.2010. (englanniksi)
  45. ↑ Climate Nepal: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1991.
  46. ↑ Country Guide Nepal BBC Weather ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  47. ↑ a b c d e Nepal Flora Fauna Thamel. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
  48. ↑ a b Statistical Yearbook of Nepal 2013 (pdf)  (3.1 Protected areas of Nepals's National Parks, Wildlife Reserves, Hunting reserves, Concervation Area & Buffer Zones s. 213) marraskuu 2013. Kathmandu, Nepal: Central Bureau of Statistics of Nepal, cbs.gov.np. Arkistoitu 12.4.2015. Viitattu 7.5.2015. (englanniksi)
  49. ↑ Nepal National Parks Information Visit Nepal
  50. ↑ a b Nepal Parks and Reserves ( Arkistoitu ? Internet Archive) Nepal Vista
  51. ↑ Nepal: Trade Policy and Integration International Economics and Trade in South Asia . World Bank. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi) [ vanhentunut linkki ]
  52. ↑ Nepal ( Arkistoitu ? Internet Archive), UN-OHRLLS
  53. ↑ Vuosituhattavoitteet Nepalissa Suomen ulkoministerio. Viitattu 15.6.2014.
  54. ↑ Suomen kehitysyhteistyo Nepalissa Suomen ulkoministerio. Viitattu 15.6.2014.
  55. ↑ a b c d National Population and Housing Census 2011 (National Report) (pdf)  (Major highlights s. 1-4/ pdf:n sivut 13-16/273, Vakiluvun kehitys 1911-2011 s. 5/ pdf:n s. 17) Volume 01, NPHC 2011 . marraskuu 2012. Kathmandu, Nepal: Central Bureau of Statistics of Nepal, cbs.gov.np. Arkistoitu 18.4.2013. Viitattu 13.5.2015. (englanniksi)
  56. ↑ Govt declares 72 new municipalities  (Maininta vahintaan 10 000 asukkaan kaupunkikoosta kumpuilevalla tai vuoristoalueella ja vahintaan 20 000 as. etelan alavalla Tarain seudulla.) 8.5.2014. thehimalayantimes.com. Arkistoitu 5.5.2015. Viitattu 13.5.2015. (englanniksi)
  57. ↑ Govt creates 61 new municipalities 3.12.2014. myrepublica.com. Viitattu 13.5.2015. (englanniksi)
  58. ↑ a b Nepal Human Development Report 2014 (pdf)  (Vuonna 2014 julkaistut hdi-luvut Nepaliin ja sen piirikuntiin kuvaavat vuoden 2011 tilannetta) 15.5.2014. np.undp.org. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 13.5.2015. (englanniksi)
  59. ↑ Religion of Nepal Nepal (englanniksi)
  60. ↑ Nepal is secular state: minorities happy 22.5.2006. Asia News. Viitattu 6.12.2010. (englanniksi)
  61. ↑ Proclamation of House of Repesentives, 18 May 2006 UN Nepal. Viitattu 6.12.2010 (englanniksi)
  62. ↑ Human Development Report Nepal 2004. UNDP. Arkistoitu 28.11.2008. Viitattu 1.2.2008.
  63. ↑ a b MDG Report 2010 ( Arkistoitu ? Internet Archive) UNDP
  64. ↑ Nepal Rural Poverty Portal. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
  65. ↑ Arjun Karki: Training of Physicians for improving rural health care in Nepal: Building bridges to address the urban-rural gap. 2010. Nyaya Health. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 15.6.2014i. (englanniksi)
  66. ↑ Sponsorship saving lives in rural Nepal 2013. Baptist World Mission. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 15.6.2014.
  67. ↑ Tietoa Nepalista: Sosiaaliset olot 12.12.2006. Suomen suurlahetysto, Nepal.
  68. ↑ Hodal, Kate: Nepal’s bleeding shame: menstruating women banished to cattle sheds The Guardian . 1.4.2016. Viitattu 3.4.2016. (englanniksi)
  69. ↑ Arkistoitu kopioAbout Us tribhuvan-university.edu.np. Arkistoitu 3.9.2018. Viitattu 30.6.2018. (englanniksi)
  70. ↑ Arkistoitu kopioTU to shut unpopular departments 21.4.2018. kathmandupost.ekantipur.com. Arkistoitu 29.6.2018. Viitattu 30.6.2018. (englanniksi)
  71. ↑ Nepalese People and Customs ( Arkistoitu ? Internet Archive) Sherpa Journeys Viitattu 4.12.2010 (englanniksi)
  72. ↑ Festivals Asuka Travel & Tours Viitattu 4.12.2010 (englanniksi)
  73. ↑ Nepalese Calendars Calendopedia. Viitattu 4.12.2010 (englanniksi)
  74. ↑ Festival of Nepal 2010-2011 ( Arkistoitu ? Internet Archive) Monterosa. Viitattu 4.12.2010 (englanniksi) [ vanhentunut linkki ]
  75. ↑ a b Nepal Countries and their cultures
  76. ↑ Properties inscribed on the World Heritage List Unesco. Viitattu 6.12.2010 (englanniksi)
  77. ↑ a b Nepal profile Media BBC News. Viitattu 15.6.2014.
  78. ↑ National Population and Housing Census 2011  (s.3) 2012. Government of Nepal, Central Bureau of Statistics. Arkistoitu 7.1.2019. Viitattu 15.6.2014.
  79. ↑ Nepal in Olympics Sport Reference. Arkistoitu 9.8.2016. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
  80. ↑ Associations Nepal FIFA. Arkistoitu 22.6.2013. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
  81. ↑ Pepsi ICC World Cricket League Division 4 ? RESULTS Asian cricket. Viitattu 6.12.2010. (englanniksi)
  82. ↑ MEN'S ODI TEAM RANKINGS icc-cricket.com . 18.3.2024. Viitattu 1.5.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nepal .
Wikimatkat
Wikimatkat
Wikimatkoissa on matkaopas aiheesta Nepal .

Uutisia Nepalista

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Itsenaiset valtiot
Kiistanalaiset valtiot
Erityisalueet
1 Lasketaan kuuluvaksi myos Eurooppaan .

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nepal&oldid=22405787 ”