Malediivit

Malediivien tasavalta ?????????????? ???????????? ( Divehi R?jjey ge Jumhuriyy? )
lippu vaakuna
Malediivien sijainti
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	Mohamed Muizzu
Paakaupunki	Male
Pinta-ala
– yhteensa	298 km² [1]  ( sijalla 209 )
– josta sisavesia	ei merkittavasti
Vakiluku (2015)	515 132 ( sijalla 175 )
–  vaestotiheys	1 729 as. / km²
– vaestonkasvu	1,5 % [2] (2022)
Viralliset kielet	divehin kieli
Valuutta	Malediivien rufiyaa ( MVR )
BKT (2015)
– yhteensa	4,732 mrd. USD (PPP) [1]  ( sijalla 188 )
– per asukas	13 600 USD
HDI (2019)	0,740 [3] ( sijalla 95 )
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
–  maatalous	5,3 % [4]
–  teollisuus	8,9 % [4]
–  palvelut	73,2 % [4]
Aikavyohyke	UTC+5
– kesaaika	ei kaytossa
Itsenaisyys  ? Yhdistyneesta kuningaskunnasta	26. heinakuuta 1965
Lyhenne	MV
Kansainvalinen suuntanumero	+960
Kansallislaulu	” Gaumii salaam ”
Infobox OK Nimi-testi OK

Malediivit eli Malediivien tasavalta ( divehiksi ?????????????? ???????????? ) on noin 800 kilometria pitka saaristo Intian etelakarjen lounaispuolella. Malediiveihin kuuluu kaikkiaan 1 190 saarta ja atollia , joista 200 on asuttua ja lisaksi 80 saarella on matkailijoiden majoituspalveluita. ^[1] Saaret ovat suosittu turistikohde.

Paaartikkeli: Malediivien maantiede

Malediivit on Intian valtameressa oleva noin 820 kilometria pitka saarijono, jonka etelaisimmat saaret ovat hieman paivantasaajan pohjoispuolella. Saaristo on muodostunut kahdesta rinnakkaisesta saarijonosta, jossa on 1 192 saarta ja 26 atollia . Malediivien maapinta-ala on 298 neliokilometria, mutta koko merialueen koko on noin 115 300 neliokilometria. ^{[5] [6]}

Malediivit on muodostunut 960 kilometria pitkan vedenalaisen vuorijonon huipulle. Niiden ymparille on muodostunut koralliriuttoja ja sarkkia . Suurimpaan osaan atolleista kuuluu kymmenia saaria, mutta esimerkiksi Fuvahmulah on yksittaisesta saaresta muodostunut atolli. ^[7]

Malediivit on maailman matalin valtio. Sen korkein kohta on vain 2,4 metria merenpinnan ylapuolella, ja 80 prosenttia maasta on alle metrin korkeudella. Ilmaston lampenemisen aiheuttama mahdollinen merenpinnan nousu on vakava uhka Malediivien olemassaololle. ^[8]

Koralliriuttoja on louhittu korukiveksi ja rakennusmateriaaliksi. Atolleita suojaavat riutat ovat vahingoittuneet, ja jattaneet saaret alttiiksi eroosiolle ja hyokyaalloille. ^[9]

Paivalampotilat ovat ympari vuoden 24 °C ja 33 °C valilla. Kosteus on korkea, mutta merituuli vahentaa ilmaston tukaluutta. Monsuunit ohjaavat sateiden ajoittumista: talvella vallitsee koillistuuli ja kuivuus, kesalla lounaistuuli ja sadekausi. Vuotuinen sademaara on pohjoisessa keskimaarin 2 540 mm, etelassa 3 810 mm. ^[10]

Malediivien nakyvin puulaji on kansallispuu kookospalmu . Palmumetsien lisaksi saarilla on viisi kasvillisuustyyppia. Lahimpana rantaa kasvaa ruohostoa, joka muodostuu 20 kasvilajista. Sen sisamaan puolella on pensaikkoa, jossa on pienia kairapalmuja ja Pemphis acidulaja - seka Scaevola serica -kasveja maaraavina lajeina. Alueilla, joilla maa ei pida vetta, esiintyvat kiinanruusun sukulainen Hibiscus tiliaceus seka viisimetriseksi kasvava rantakarhepuu ( Cordia subcordata ). Suurimpien saarten sisaosissa kasvaa tiheita metsia, joissa Hernandia nymphaeifolia ja Terminalia catappa ovat yleisia. Saarten suurin puu on banian . ^[11]

Paaartikkeli: Malediivien historia

Arkeologiset loydot viittaavat siihen, etta jo 2000-luvulla eaa. saaret olivat varhaisten Egyptin, Mesopotamian ja Intian kulttuurien merenkulkijoiden reitilla. ^[12] Ensimmaiset Malediiveille asettuneet ihmiset olivat kotoisin Intiasta ja Sri Lankasta . Malediivien nykyinen kieli divehi on sukua Sri Lankassa puhutulle singaleesille . 1100-luvulla tuli merenkulkijoita Ita-Afrikasta ja arabimaista. ^[9]

Vuonna 1153 Malediivien kuningas maarasi alaisensa vaihtamaan uskonnon buddhalaisuudesta islamiin . Samalla kuningas otti islamilaisen nimen ja tittelin, joten hanta alettiin kutsua sulttaaniksi. ^[12] Seuraavat 800 vuotta saarta hallitsivat muslimisulttaanit. Ensimmaiset eurooppalaiset saarille saapuneet olivat portugalilaisia 1500-luvulla. Portugali valtasi paasaaren Malen vuonna 1558 ja hallitsi aluetta Goasta . Heidat karkotettiin kuitenkin 1573 ja saaresta tuli itsenainen sulttaanikunta. Sittemmin hollantilaiset hallitsivat saarta 1645?1795. Britit otti vuonna 1887 saaret haltuunsa suojelualueena. ^[9]

Iso-Britannia otti hoidettavakseen Malediivien ulkopolitiikan ja lupasi sotilaallista suojelua. Maan sisaisiin asioihin britit lupasivat olla sekaantumatta. Malediiveista yritettiin tehda tasavalta jo vuonna 1953, jolloin se oli viela Britannian suojelualue. 1950- luvun poliittinen levottomuus sai jatkoa vuonna 1959. Tuolloin kolmen etelaisimman atollin asukkaat nousivat kapinaan vastustamaan Malen keskusvallan tiukkenevaa otetta. He julistivat alueelleen oman tasavallan ja nimittivat oman presidentin, Abdullah Afeefin .

Ibrahim Nasir tuli vuonna 1957 Malediivien paaministeriksi. Malediivit oli tuolloin brittilainen protektoraatti eli suojelusalue, jossa sisaista valtaa kaytti sulttaani. Malediivien itsenaistyttya sulttaanikuntana vuonna 1965 Nasir jatkoi paaministerina. Han jarjesti maassa kansanaanestyksen, jonka tuloksena maa muutettiin tasavallaksi ja Ibrahim Nasir syrjaytti sulttaani Muhammad Fareed Didin vuonna 1968. Tuolloin Nasirista tuli Malediivien tasavallan ensimmainen presidentti. Myohemmin han sai tunnustusta maan modernisoinnista ja koulutusmahdollisuuksien kehittamisesta, mutta toisaalta hanta syytettiin itsevaltaisuudesta ja korruptiosta. Nasir jatti virkansa ja lahti maanpakoon vuonna 1978. ^[13]

Ibrahim Nasirin seuraaja Malediivien presidenttina oli Maumoon Abdul Gayoom , joka hallitsi maata autoritaarisesti ja kovalla otteella vuodesta 1978 lahtien. Vuonna 2008 maassa kuitenkin siirryttiin monipuoluedemokratiaan ja uusi perustuslaki astui voimaan. Presidentinvaaleissa vuonna 2008 Gayoon haviaa toimittuaan yhtajaksoisesti 30 vuotta Malediivien presidenttina. ^{[14] [15]}

Vuoden 2004 Intian valtameren maanjaristyksen aiheuttama tsunami tappoi ainakin 83 henkea Malediiveilla. Kolmannes vaestosta koki vakavia vaikutuksia. 198 asutusta saaresta 53 karsi pahasti ja 10 prosenttia saarista tuhoutui kokonaan. ^[16]

Islamismi on ottanut nopeasti jalansijaa Malediiveilla. Joulukuussa 2011 jarjestettiin 100 000 hengen mielenosoitus, jossa vaadittiin kaiken islamin vastaisen toiminnan kieltamista. ^[17] Paaosin turismista elavilla saarilla suljettiin vuoden 2012 alussa hotellien kylpylaosastot ja kauneushoitolat, koska islamistinen oppositiopuolue Adhaalath vaitti niissa harjoitettavan prostituutiota. ^[18] Alkoholin nauttiminen julkisilla paikoilla on kielletty, mutta hotelleista sita saa. ^[19]

Lokakuussa 2008 virkaansa Gayoonin seuraajana ja Malediivien historian ensimmaisena demokraattisilla vaaleilla valittuna presidenttina vaalivoittonsa jalkeen astunut presidentti Mohamed Nasheed eroaa virastaan vuonna 2012 viikkoja kestaneiden mielenosoitusten ja levottomuuksien jalkeen ja hanen tilalleen presidentiksi tuli varapresidentti Mohammed Waheed Hassan . ^[20] Marraskuussa 2013 aloitti Malediivien presidenttina niukasti presidentinvaalit voittanut Abdulla Yameen . ^[21]

Marraskuussa 2018 Ibrahim Mohamed Solih vannoi virkavalansa Malediivien uutena presidenttina. Han oli voittanut presidentinvaalit syyskuussa 2018 ja oikeus oli hylannyt vaistyvan presidentin Abdulla Yameenin valitukset vaalituloksesta. Uusi presidentti Salih lupasi puuttua maassa rehottavaan korruptioon seka selvittaa edeltajansa valtakaudella tapahtuneita ihmisoikeusloukkauksia. Yameenin valtakaudella vuosina 2013?2018 opposition edustajia oli vangittu ja ajettu maanpakoon. Yameen ei ollut paikalla Solihin virkaanastujaisissa, joissa sen sijaan olivat paikalla Yameenin aikana vankilaan tekaistujen ja poliittisesti motivoituneiden syytteiden takia joutuneet entiset presidentit Maumoon Abdul Gayoom ja Mohamed Nasheed . Paikalla oli myos Intian paaministeri Narendra Modi . Malediivien ja Intian valit olivat viilentyneet presidentti Abdulla Yameenin valtakaudella, silla Malediivit lahentyi Kiinaa, joka investoi maahan runsaasti. Presidentti Solih sanoi jatkossa Intian olevan taas Malediivien tarkein kumppani. ^[22]

Marraskuussa 2019 entinen presidentti Abdulla Yameen tuomittiin rahanpesusta viideksi vuodeksi vankeuteen. Syyttajan mukaan yksityisen yrityksen maksama huomattava summa, joka oli tarkoitettu maan turismielinkeinoon, meni Yameenin omalle pankkitilille. Yameen itse kiisti syytteet. ^[23]

Malediivit on presidentillinen tasavalta , jossa ei ole paaministerin virkaa. Presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viisivuotiskaudelle, ja sama ehdokas voidaan valita toiselle kaudelle. Yksikamarisessa eduskunnassa on 77 kansanedustajaa, ja heidatkin valitaan suoralla kansanvaalilla viisivuotiskaudelle. ^[1]

Vuosina 1978?2008 presidenttina toimi varakas liikemies Maumoon Abdul Gayoom .

Vuonna 2005 Malediivit paatti laillistaa poliittiset puolueet. ^[9] Marraskuussa 2008 astui virkaan uusi presidentti Mohamed Nasheed . ^[24] Nasheed joutui kuitenkin eroamaan helmikuussa 2012. Han kertoi, etta hanet painostettiin eroamaan aseella uhaten. Hanen tilalleen nousi varapresidentti Mohamed Waheed , jonka sanottiin ottaneen vallan vallankaappauksella. Maassa puhkesi mielenosoituksia. ^{[25] [26]}

Syksylla 2013 monien ongelmien jalkeen jarjestetyn presidentinvaalin voitti niukasti Abdulla Yameen , joka on aiemman presidentti Maumoon Abdul Gayoomin velipuoli. ^[27] Han hallitsi itsevaltaisesti ja vangitutti tai karkotti maanpakoon vastustajansa. Hanen seuraajakseen valittiin syyskuussa 2018 opposition ehdokas Ibrahim Mohamed Solih 58 prosentin aaniosuudella. ^[28]

Huhtikuussa 2019 Malediivien parlamenttivaaleissa presidentti Ibrahin Mohamed Solihin puolue MDP (Maldives Democratic Party, Malediivien demokraattinen puolue) sai suurvoiton ja noin 60 paikkaa maan parlamentin 87 paikasta. Puoluetta johti entinen presidentti Mohammed Nasheed, joka teki nain samalla paluun maan politiikan huipulle. Vaaleihin osallistui myos entisen presidentin Abdulla Yameen puolue PPM (Progressive Party of Maldives, Malediivien edistyksellinen puolue), mutta Yameen itse ei osallistunut vaaleihin. ^[29]

Malediivit on Maailmanpankin mukaan ylemman keskitulotason maa , jonka talous on riippuvainen matkailusta , mika tekee maasta alttiin erilaisille makrotaloudellisille ja muille ulkoisille sokeille . ^[30] Esimerkiksi koronapandemian takia Malediivien talous supistui vuonna 2020 yli 33 prosentilla. Talous lahti taas seuraavana vuonna kayntiin matkailijoiden palattua. ^[4] Talouskasvu on ollut 2000-luvulla varsin suurta, silla 2010-luvun aikana bruttokansantuote kasvoi keskimaarin kuudella prosentilla vuodesta. Bruttokansantulo oli viela 1970-luvulla maailman pienimpiin kuuluva, mutta 2010-luvulla maa saavutti ylemman keskitulotason. ^[31]

Matkailu oli viela 1970-luvulla varsin kehittymatonta, mutta saarivaltiossa oli jo vuoden 2022 tietojen mukaan 168 lomakeskukseksi muutettua saarta. ^{[31] [6]} Saarilla on muun muassa luksushotelleja, ja ymparoiva meri mahdollistaa sukellus- ja vesiurheiluharrastuksen. Malediiveille on rakennettu myos monia merenalaisia hotelleja, ravintoloita ja kylpyloita. ^[31]

Kalastus oli ennen matkailun nousua Malediivien tarkein taloudenala. Kalastus on edelleen merkittavassa asemassa ulkomaanviennissa, ja sekin on kasvava taloudenala. ^[31] Kalastuksessa tyoskentelee yli viidennes tyovoimasta, ja kalatuotteet vastaavat yli 98-prosenttisesti viennista. Maataloudessa tyoskenteli 2020-luvun alussa 8 prosenttia tyovoimasta, ja se pohjautuu erityisesti kookospalmujen ja muiden puukasvien viljelyyn. ^[4]

Malediiveilla ei ole lainkaan perinteisia energianlahteita, kuten oljya, kaasua tai vesivoimaa, ^[32] eika juurikaan raaka-aineita , joten maa on voimakkaasti riippuvainen oljyn ja lopputuotteiden tuonnista. Sen tavaravienti oli vuonna 2021 Maailman kauppajarjeston mukaan 285 miljoonaa dollaria ja tuonti 2,5 miljardia dollaria. Matkailun ansiosta palveluvienti oli kuitenkin selvasti suurempi kuin palvelutuonti, joten Maailmanpankin mukaan vientitase oli vuonna 2021 positiivinen. ^[33]

Koyhyys on Malediiviella merkittava ongelma, silla noin 15 prosenttia asukkaista elaa kansallisen koyhyysrajan alapuolella. Iso osa asukkaista joutuu elamaan valtion tuilla. ^[4]

Ulkomailta tuotuja fossiilisia polttoaineita, lahinna dieseloljya , kaytetaan sahkontuotantoon ja juomaveden puhdistamiseen merivedesta. Ulommilla saarilla poltetaan myos polttopuuta, risuja ja kookospahkinan jatteita, mutta siellakin siirrytaan yha enemman kerosiinin ja nestekaasun kayttoon. Uusiutuvia energian lahteita, lahinna aurinkopaneeleita, kaytetaan tietoliikennelinkkien ja meriliikenteen merkkiloistojen seka vastaavien etaisten kohteiden energianlahteina, mutta niita ei ole liitetty kansalliseen sahkoverkkoon. ^[32]

Malediivien atollien valilla laivaliikenne on tarkeimmassa asemassa, ja suurimman osan kansainvalisesta lentoliikenteesta hoitaa Malen Velanan kansainvalinen lentoasema . Seka Kiina etta Intia pyrkivat saamaan vaikutusvaltaa stratigsesti tarkeilla saarilla, ja kumpikin valtio on antanut suoria ulkomaaninvestointia infrastruktuurin kehittamiseen. ^[31]

Malediivien asukasluku maan vuoden 2022 vaestonlaskennan mukaan on 515 132. Naista malediivilaisia oli 382 639 ja ulkomaalaisia 132 493. Vaestonkasvu on ollut nopeaa, silla viela vuoden vaestonlaskennassa asukasluku oli ollut noin 402 000. Ulkomaalaisia oli tuolloin 63 000. ^[34]

Malediivilaisten tausta on moninainen, silla saarille on muuttanut useammassa aallossa ihmisia. Ensimmaiset asukkaat olivat todennakoisesti Intian ja Sri Lankan tamileita ja singaleeseja . ^[35] Maan virallinen divehin kieli on sukua sinhalin kielelle, ja se on saanut vaikutteita arabiasta , englannista , hindista ja urdusta . Divehia kirjoitetaan thaana -kirjaimistolla. ^[36]

Malediivien valtionuskonto on islam , ja asukkaat ovat paaasiassa sunnimuslimeja . ^[1] 1990-luvun puolivalissa maassa oli yli 700 moskeijaa . ^[37] Malediivien perustuslaki vaatii kaikkien kansalaisten olevan muslimeita, ja julkisiin virkoihin voi paasta vain sunnimuslimi. ^[38] Open Doors -jarjeston World Watch -listauksen mukaan kristityt kokevat Malediiveilla hyvin korkeaa vainoa . Malediivien tiiviit ja homogeeniset yhteisot tarkkailevat yhteisoa myos uskonnollisten poikkeamien varalta. Jarjeston mukaan kristityksi kaantyminen voi helposti johtaa raportointiin muslimiviranomaisille. ^{[39] [40]}

Malediiveilla lapsille tarjotaan kolmea erilaista peruskoulua. Maktabeissa luetaan ja resitoidaan Koraania , mutta niiden lisaksi on seka divehin etta englanninkielisia kouluja. Jatkokoulutusta on vain saatavilla englanniksi. Perus- ja keskikoulun kayvt kaytannossa kaikki 6?15-vuotiaat, mutta sita korkeimmalle tasolla jatkaa huomattavasti harvempi. Malediivien kansallisyliopisto alkoi vuonna 2000 tarjota alempaa korkeakoulututkintoa, mutta yliopistotasolla suuntautumisvaihtoehdot ovat niukat. ^[41] Vuoden 2022 vaestolaskennan mukaan 98 prosenttia vaestosta osaa lukea divehia ja yli 10-vuotiaista 81 prosenttia myos englantia. ^[42]

Malediivien kulttuuri on saanut vaikutteita saarilla kayneilta merenkulkijakansoilta Intian valtameren eri rannoilta Ita-Afrikasta Intiaan, Arabiaan, Malesiaan ja Indonesiaan asti. ^[43]

Useimmat Malediivien perinneruoat sisaltavat tonnikalaa muodossa tai toisessa. Myos mausteiset curryruoat ja riisi ovat tavallisia, ja laheisen Intian vaikutus nakyy ruokien maustamisessa. ^[44]

Perinteisen koulutusjarjestelman tuloksena maassa on korkea lukutaito, 93 prosenttia. Perinteisissa makthab-kouluissa lapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan divehia ja arabiaa seka laskennon perusteet. Vuonna 1984 otettiin kayttoon uusi opetusohjelma perus- ja keskikouluille. Siihen kuuluu myos luonnontieteita, ymparistooppia ja englantia. ^[45]

Valtio yllapitaa radio- ja televisiokanavaa. Ensimmainen yksityinen radioasema aloitti toimintansa vuonna 2007, ja muutama yksityinen televisioasema on saanut toimiluvan. ^[46]

Malediivien suosituin urheilulaji on jalkapallo. ^[47] Malediivien jalkapallomaajoukkueen parhaat saavutukset ovat Etela-Aasian mestaruuskisojen 2. sijat vuosina 1997 ja 2003 seka South Asian Gamesin 2. sija vuonna 1991. Marraskuussa 2020 se oli FIFAn rankingissa sijalla 155. ^[48] Malediivit on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1988 alkaen, mutta ei ole voittanut yhtaan mitalia. ^[49]

• Census 2022: Combined Results (PDF) Maldives Bureau of Statistics. Viitattu 13.11.2023. (englanniksi)
• Chapin Metz, Helen: Maldives: A Country Study 1994. Washington: GPO for the Library of Congress. Viitattu 13.11.2023.
• Maldives Encyclopedia Britannica . 13.11.2023. Viitattu 13.11.2023. (englanniksi)
• Statistical Pocketbook of Maldives 2023 (PDF) Maldives Bureau of Statistics. Viitattu 13.11.2023.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Malediivit Wikimedia Commonsissa

• Malediivit Globalis . 18.9.2009. Arkistoitu 27.11.2020. Viitattu 19.11.2020.

n k m Aasian valtiot Itsenaiset valtiot Afganistan Armenia 1 Azerbaid?an 1 Bahrain Bangladesh Bhutan Brunei Etela-Korea Filippiinit Georgia 1 Indonesia Intia Irak Iran Israel Ita-Timor Japani Jemen Jordania Kambod?a Kazakstan 1 Kiina Kirgisia Kuwait Kypros 1 Laos Libanon Malediivit Malesia Mongolia Myanmar Nepal Oman Pakistan Pohjois-Korea Qatar Saudi-Arabia Syyria Singapore Sri Lanka Tad?ikistan Thaimaa Turkki 1 Turkmenistan Uzbekistan Venaja 1 Vietnam Yhdistyneet arabiemiirikunnat Kiistanalaiset valtiot Abhasia 1 Etela-Ossetia 1 Palestiina Pohjois-Kypros 1 Vuoristo-Karabah 1 Taiwan Erityisalueet Akrotiri ja Dekeleia Brittilainen Intian valtameren alue Hongkong Joulusaari Kookossaaret Macao 1 Lasketaan kuuluvaksi myos Eurooppaan .

n k m Kansainyhteiso Jasenvaltiot Antigua ja Barbuda Australia Bahama Bangladesh Barbados Belize Botswana Brunei Dominica Etela-Afrikka Fid?i Gabon Gambia Ghana Grenada Guyana Intia Jamaika Kamerun Kanada Kenia Kiribati Kypros Lesotho Malawi Malesia Malediivit Malta Mauritius Mosambik Namibia Nauru Nigeria Pakistan Papua-Uusi-Guinea Ruanda Saint Kitts ja Nevis Saint Lucia Saint Vincent ja Grenadiinit Salomonsaaret Sambia Samoa Seychellit Sierra Leone Singapore Sri Lanka Swazimaa Tansania Togo Tonga Trinidad ja Tobago Tuvalu Uganda Uusi-Seelanti Vanuatu Yhdistynyt kuningaskunta

n k m Islamilainen yhteistyojarjesto Jasenet Afganistan Albania Algeria Azerbaid?an Bahrain Bangladesh Benin Burkina Faso Brunei Djibouti Egypti Gabon Gambia Guinea Guinea-Bissau Guyana Indonesia Irak Iran Jemen Jordania Kamerun Kazakstan Kirgisia Komorit Kuwait Libanon Libya Malediivit Malesia Mali Marokko Mauritania Mosambik Niger Nigeria Norsunluurannikko Oman Pakistan Palestiina Qatar Saudi-Arabia Senegal Sierra Leone Somalia Sudan Suriname Tad?ikistan Togo Turkki Turkmenistan Tunisia T?ad Uganda Uzbekistan Yhdistyneet arabiemiirikunnat Jaadytetty Syyria Tarkkailijat Bosnia ja Hertsegovina Keski-Afrikka Pohjois-Kypros Venaja Thaimaa