Kansainvalinen valuuttarahasto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”IMF” ohjaa tanne. Lyhenteen IMF muita merkityksia on tasmennyssivulla .
Kansainvalinen valuuttarahasto
International Monetary Fund
Kansainvälisen valuuttarahaston päämaja Washington DC:ssä Yhdysvalloissa.
Kansainvalisen valuuttarahaston paamaja Washington DC:ssa Yhdysvalloissa.
Perustettu 27. joulukuuta 1945
Tyyppi Yhdistyneiden kansakuntien erityisjarjesto [1]
Toimiala rahoitusjarjestelma
Paamaja Washington DC , Yhdysvallat
Jasenet 190 jasenvaltiota [2]
Paajohtaja Kristalina Georgieva [3]
Kattojarjesto Yhdistyneet kansakunnat
Aiheesta muualla
Sivusto

Kansainvalinen valuuttarahasto ( engl. International Monetary Fund , IMF [4] ) on kansainvalinen jarjesto , joka valvoo maailmanlaajuista rahoitusjarjestelmaa tarkkailemalla ulkomaisia vaihtokursseja ja maksutaseita , ja antaa pyydettaessa teknista ja taloudellista apua. Sen tavoite on loiventaa kansainvalisen finanssijarjestelman markkinahairioita ja tukea tilapaisiin rahoitusvaikeuksiin joutuneita jasenvaltioita. Kansainvalinen valuuttarahasto perustettiin 27. joulukuuta 1945 . [5]

Kansainvalisen valuuttarahaston jasenmaara on kasvanut vuosikymmenten aikana ja siihen kuuluu nykyaan 190 jasenmaata. [5] Suomi on ollut Kansainvalisen valuuttarahaston jasen vuodesta 1948 lahtien. [6]

Kaytannoksi on muodostunut, etta Kansainvalisen valuuttarahaston paajohtaja on eurooppalainen ja Maailmanpankin paajohtaja vastaavasti yhdysvaltalainen . Ylinta valtaa jarjestossa kayttavat jasenmaita edustavat valtiovarainministerit . Suurinta valtaa Kansainvalisessa valuuttarahastossa kayttavat vauraat lansimaat , koska aanivalta perustuu maan rahoitusosuuteen jarjestossa. lahde?

Kansainvalisen valuuttarahaston paajohtaja on ollut lokakuusta 2019 entinen EU-komissaari Kristalina Georgieva . [3]

Kansainvalisen valuuttarahaston tehtavat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kansainvalinen valuuttarahasto sekoitetaan usein sen sisarjarjestoon Maailmanpankkiin . Jarjestojen erona on se, etta Kansainvalinen valuuttarahasto pitaa kirjaa sen jasenvaltioiden maksutaseista eli periaatteessa siita, kuinka paljon kukin on velkaa toiselle. Maailmanpankki myontaa pidempiaikaisia lainoja yleisempiin tarkoituksiin. Kansainvalinen valuuttarahasto toimii investointipankkina lahinna lainaajien ja lainanantajien valikatena. Se myy joukkovelkakirjoja yhtioille, yksiloille ja valilla valtioille ja myontaa lainoja niita tarvitseville valtioille. lahde?

Kansainvalisen valuuttarahaston tehtava on toimia maailman finanssijarjestelmassa eraanlaisena pelastajana maalle, joka on ajautunut finanssikriisiin. Kansainvalinen valuuttarahasto voi antaa lainaa tilanteessa, jossa valtion on kaytannossa mahdotonta saada lainaa muualta. selvenna 1980-luvun alusta alkaen Kansainvalinen valuuttarahasto on Maailmanpankin kanssa ajanut valtioiden toteutettavaksi rakennesopeutusohjelmia , jotka ovat lainaehtojen muodossa tarjottavia makrotalouspoliittisia paketteja. Niiden tarkoituksena on ollut ”vakauttaa kohdemaan talous kasvukelpoiseksi”. Kansainvalisen valuuttarahaston tarkkailutehtaviin kuuluu myos raporttien ja politiikkasuositusten tekeminen kaikista jasenmaista. lahde?

Historiaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kansainvalisen valuuttarahaston ja muun Bretton Woodsin jarjestelman (Maailmanpankki seka Maailman kauppajarjesto ) perustamisessa Britannian paaneuvottelijana toimi taloustieteilija John Maynard Keynes . Han yritti turhaan saada neuvotteluissa lapi erilaisia uraauurtavia ratkaisuja, kuten kansainvalista rahayksikkoa, bancoria . Neuvotteluiden taustaongelmana oli, etta ennen toista maailmansotaa valtiot olivat hoitaneet ulkomaanvaluutan vaihtoon liittyvia ongelmia keinoin, jotka nahtiin haitallisena kansainvaliselle kaupalle. Tarkoituksena oli luoda jarjestelma, jossa vaihtotaseeseen ja valuuttakursseihin liittyva politiikka ei hairitsisi kauppaa. Kansainvaliseen valuuttarahastoon kuuluvat maat joutuivat muodollisesti kysymaan silta lupaa devalvaatioon , joka kuitenkin saatiin yleensa ongelmitta. lahde?

Keynesilaisen talouspolitiikan mukaisesti Kansainvalisen valuuttarahaston tarkoitus oli tarjota rahaa maille, jotka tarvitsivat sita laskusuhdanteessa elvytyspolitiikan tarpeisiin. Keynes ei itse ollut nahnyt kansainvalisia finanssimarkkinoita taloudellisesti toivottavana, vaan suhtautui niiden mahdollisuuksiin hyvin skeptisesti. Vuosikymmenien kuluessa, etenkin 1970-luvun alusta lahtien valtiot ovat kuitenkin liberalisoineet finanssijarjestelmansa, mista on seurannut valtavien kansainvalisten finanssimarkkinoiden nousu. 1980-luvulta eteenpain Kansainvalinen valuuttarahaston toimintaan on vaikuttanut lansimaissa ja erityisesti Yhdysvalloissa voimistunut uusliberalistinen , Washingtonin konsensuksen , mukainen talouspolitiikka. lahde?

Vuonna 2018 Kansainvalinen valuuttarahasto antoi historiansa suurimman lainan Argentiinalle , kooltaan 50 miljardia Yhdysvaltain dollaria. [7]

Paajohtajat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paajohtaja Virkakausi Maa
Camille Gutt 6. toukokuuta 1946 ? 5. toukokuuta 1951   Belgia
Ivar Rooth 3. elokuuta 1951 ? 3. lokakuuta 1956   Ruotsi
Per Jacobsson 21. marraskuuta 1956 ? 5. toukokuuta 1963   Ruotsi
Pierre-Paul Schweitzer 1. syyskuuta 1963 ? 31. elokuuta 1973   Ranska
Johannes Witteveen 1. syyskuuta 1973 ? 16. kesakuuta 1978   Alankomaat
Jacques de Larosiere 17. kesakuuta 1978 ? 15. tammikuuta 1987   Ranska
Michel Camdessus 16. tammikuuta 1987 ? 14. helmikuuta 2000   Ranska
Horst Kohler 1. toukokuuta 2000 ? 4. maaliskuuta 2004   Saksa
Rodrigo Rato 7. kesakuuta 2004 ? 31. lokakuuta 2007   Espanja
Dominique Strauss-Kahn 1. marraskuuta 2007 ? 18. toukokuuta 2011   Ranska
Christine Lagarde 5. heinakuuta 2011 ? 12. syyskuuta 2019   Ranska
Kristalina Georgieva 1. lokakuuta 2019 ?   Bulgaria

Tutkimustoiminta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kansainvalinen valuuttarahasto harjoittaa tutkimustoimintaa. Se on tutkimuksissaan todennut muiden muassa vuonna 2014, etta laajamittainenkaan tuloerojen tasaminen ei ole vahingollista talouskasvulle. [8] [9] Kansainvalinen valuuttarahasto on myos tutkimuksessaan osoittanut valumaefektin paikkansapitamattomaksi vuonna 2015. [10]

Poliittiset kannanotot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 2017 Kansainvalinen valuuttarahasto on vaatinut finanssipolitiikkaa joka tarttuu eriarvoistumiskehitykseen . [11]

Kritiikkia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Taloustieteilija Arnold Klingin mukaan Kansainvalinen valuuttarahasto ja Maailmanpankki, kuten yleensa muutkin julkisen sektorin elimet, ovat oikeutettavissa teoriassa mutta ne heikommin onnistuvat kaytannossa ja myos aiheuttavat tahattomia sivuvaikutuksia. Esimerkiksi kehityksen paaesteet ovat protektionismi ja lahjonta , joten Maailmanpankki on Klingin mukaan turha. Myos The Wall Street Journalin Mary O’Grady on arvostellut Maailmanpankin ja Kansainvalisen valuuttarahaston vaaristavan markkinoita haitallisesti. [12]

Kansainvalisen valuuttarahaston menestysta sille asetetuissa tavoitteissa voidaan pitaa rajallisena. kenen mukaan? 1970-luvulta alkaen maailmassa on ollut lisaantyvissa maarin valuuttakriiseja. Vuoden 1980 jalkeen yli sata maata on kokenut pankkikriisin , joka laski maan bruttokansantuotetta vahintaan nelja prosenttia. Kansainvalisen valuuttarahaston tapaa hoitaa valuuttakriiseja on kritisoitu. Syyna epaonnistumiseen on pidetty esimerkiksi rahaston tapaa reagoida ilmenneisiin ongelmiin sen sijaan, etta pyrittaisiin aktiivisesti niiden ennaltaehkaisyyn. Lisaksi sen tarjoamaa kriisiapua on kritisoitu: Kansainvalinen valuuttarahasto on esimerkiksi suositellut kriisimaille korkeita korkoja yhtena laakkeena valuuttapakoon, mutta kriitikoiden mukaan tama aiheuttaa kriisimaiden taloudelle pahan lisarasitteen eika auta oleellisesti valuuttapakoon. kenen mukaan?

Erilaisten kansalaisjarjestojen lisaksi monet johtavat taloustieteilijat, muun muassa yhdysvaltalainen nobelisti Joseph Stiglitz , ovat kritisoineet Kansainvalisen valuuttarahaston toimintaa ja vaatineet uudistuksia. Monet konservatiiviset taloustieteilijat katsovat, etta Kansainvalinen valuuttarahasto on jo olemassaolollaan tae ylivelkaantuneiden tahojen pelastukselle. Tama luo moraalisen ongelman kannustaessaan kansainvalisia finanssitoimijoita lainaamaan vastuuttomasti. lahde? Erityisesti Thaimaan ja Venajan talouskriisien yhteydessa 1990-luvulla Kansainvalinen valuuttarahasto lainoitti valtioita valtavilla summilla tarkoituksenaan estaa maiden valuuttakurssien devalvoituminen. Tama ei kuitenkaan onnistunut ja valuuttakurssin devalvoiduttua maille jai valtavat velat epaonnistuneesta valuutan tukemisyrityksesta. Stiglitzin mukaan Kansainvalisen valuuttarahaston toteuttamista operaatioista ovat hyotyneet paaasiassa vain suuret lansimaiset rahoituslaitokset tai yksittaiset kohdemaiden rikkaat henkilot, joille valuutan kurssin keinotekoinen yllapitaminen antoi aikaa siirtaa paaomansa pois ennen kurssiromahdusta. Kansainvalinen valuuttarahasto on myos tukenut moraalitonta velkaa muun muassa Argentiinassa , mika tuhosi kohtuullisen rikkaan maan talouden. [13]

Kolmen riippumattoman yliopistotutkijan mukaan Kansainvalisen valuuttarahaston kehitysohjelmat ovat edistaneet tuberkuloosin leviamista Ita-Euroopassa ja entisissa Neuvostoliiton maissa. Tutkimuksen mukaan usein lainoja saavat maat ovat supistaneet terveydenhoitomenojaan tayttaakseen lainoille asetetut ehdot. [14] Kansainvalisen valuuttarahaston vastineen mukaan tutkimuksessa oli useita puutteita, joista vakavimmat koskivat taloudellisten olosuhteiden huomioon ottamista ennen jarjeston mukaantuloa. [15]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Factsheet: The IMF and the World Bank 27.3.2015. IMF. Viitattu 15.7.2015. (englanniksi)
  2. ↑ IMF Members' Quotas and Voting Power, and IMF Board of Governors IMF. Viitattu 27.12.2020.
  3. ↑ a b Kommunismissa kasvanut Kristalina Georgieva nimitettiin maailman­talouden keskeiseksi vaikuttajaksi, IMF:n paa­johtajaksi Helsingin Sanomat . 25.9.2019. Viitattu 27.12.2020.
  4. ↑ Lyhenneluettelo: I Kielitoimiston ohjepankki . Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 15.7.2015.
  5. ↑ a b List of Members’ Date of Entry Kansainvalinen valuuttarahasto. Viitattu 2.2.2023. (englanniksi)
  6. ↑ IMF Suomen Pankki. Arkistoitu 15.7.2015. Viitattu 15.7.2015.
  7. ↑ https://www.bloomberg.com/news/articles/2018-06-07/argentina-secures-50-billion-in-imf-backing-to-bolster-economy
  8. ↑ http://www.imf.org/external/pubs/ft/sdn/2014/sdn1402.pdf
  9. ↑ https://www.talouselama.fi/uutiset/imfn-tutkimus-varallisuuden-uusjako-rikkailta-koyhille-ei-hidasta-talouskasvua/c00c5d39-c354-334a-ba91-a3d81838b16c
  10. ↑ IMF Staff Discussion Note: Causes and Consequences of Income Inequality: A Global Perspective
  11. ↑ https://www.reuters.com/article/imf-g20-inequality/imf-calls-for-fiscal-policies-that-tackle-rising-inequality-idUSL2N1ML16B
  12. ↑ Arnold Kling: Why the IMF and World Bank? Econlog . 15.9.2006. Library of Economics.
  13. ↑ Joseph E. Stiglitz:  Globalisaation sivutuotteet . Like, 2004. ISBN 952-471-430-2 .
  14. ↑ David Stuckler, Lawrence P. King, Sanjay Basu: International Monetary Fund Programs and Tuberculosis Outcomes in Post-Communist Countries PLoS Medicine . 22.7.2008. (englanniksi) [ vanhentunut linkki ]
  15. ↑ Reply to "IMF Programs and Tuberculosis Outcomes in Post-Communist Countries" 23.7.2008. IMF External Relations Department. (englanniksi)

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Stiglitz, Joseph:  Globalization and Its Discontents . Norton & Company, 2003. ISBN 0-393-32439-7 . (englanniksi)

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kansainvalinen_valuuttarahasto&oldid=22133387 ”