Kanada

Kanada Canada (englanniksi) Canada (ranskaksi)
lippu vaakuna
Kanadan sijainti
Valtiomuoto	parlamentaarinen demokratia , perustuslaillinen monarkia
Monarkki Kenraalikuvernoori	Charles III Mary Simon
Paaministeri	Justin Trudeau
Paakaupunki	Ottawa (934 243 as.) 45°24' N, 75°40' W
Muita kaupunkeja	Toronto (2 731 571 as.), Montreal (1 704 694 as.), Calgary (1 239 220 as.)
Pinta-ala
– yhteensa	9 984 670 km² [1]  ( sijalla 2 )
– josta sisavesia	8,92 % [1]
Vakiluku (2023)	40 098 000 [2] ( sijalla )
–  vaestotiheys	4,1 as. / km²
Viralliset kielet	englanti , ranska
Valuutta	Kanadan dollari ($) ( CAD )
BKT (2024)
– yhteensa	2 242 miljardia USD [3]  ( sijalla 15 )
– per asukas	54 890 USD
HDI (2019)	0,929 [4] ( sijalla 16 )
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
–  maatalous	1,9 % [1]
–  teollisuus	27,1 %
–  palvelut	71,0 %
Aikavyohyke	UTC−3.30 / UTC−8
– kesaaika	UTC−2.30 / UTC−7
Itsenaisyys  ? British North America Act  ? Westminsterin saados  ? Canada Act	1. heinakuuta 1867 11. joulukuuta 1931 17. huhtikuuta 1982
Lyhenne	CA
–  ajoneuvot :	CDN
–  lentokoneet :	C / CF
Kansainvalinen suuntanumero	+1
Tunnuslause	A Mari Usque Ad Mare ( lat. suom. Merelta merelle )
Kansallislaulu	” O Canada ”
Infobox OK Nimi-testi OK

Kanada ( engl. ja ransk. Canada ) on Pohjois-Amerikassa sijaitseva parlamentaarinen monarkia , ja liittovaltio . Liittovaltion, kuten myos yksittaisten provinssien paamiehena toimii Kanadan kuningas Charles III , joka on myos 14 muun itsenaisen kansainyhteison maan paamies. ^{[5] [6] [7] [8]} Monarkiaa liittovaltion tasolla edustaa Kanadan kenraalikuvernoori seka provinsseissa kunkin provinssin varakuvernoori ^{[6] [7]}

Kanadalla on pitka maaraja Yhdysvaltojen kanssa etelassa ja luoteiskulmassa Yhdysvaltoihin kuuluvan Alaskan osavaltion suuntaan. Vuonna 2022 Kanada ja Tanska sopivat pienen asumattoman Hansinsaaren jakamisesta Kanadan ja Tanskalle kuuluvan Gronlannin kanssa. Taman johdosta Kanadalla on maarajaa myos Tanskan kanssa. ^{[9] [10]} Pohjoisessa Kanada rajoittuu Pohjoiseen jaamereen ( aluevesiraja Tanskan Gronlannin kanssa koillisessa), idassa Atlantin valtamereen (aluevesiraja Ranskan Saint-Pierre ja Miquelonin kanssa) ja lannessa Tyyneenmereen .

Kanada on pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin valtio (noin 10 miljoonaa neliokilometria). Harvaan asutun maan vakiluku oli heinakuussa 2023 noin 40,1 miljoonaa. Kanadan viralliset kielet ovat englanti ja ranska . Kanadan paakaupunki on Ottawa ja suurin kaupunki on Toronto . Kanada on Kansainyhteison , Yhdistyneiden kansakunnan (YK) ja Naton jasen.

Paleointiaanit saapuivat Kanadaan noin 16 000 vuotta sitten, ja nykyisten inuitien edeltaja Thulen kulttuuri muodostui noin vuonna 1000. Viikingit asuttivat itarannikkoa hetkellisesti samoihin aikoihin, mutta Kanadan varsinaisesti loysi John Cabot tai Jacques Cartier . Ranska alkoi asuttaa maata 1530-luvulla ja Britannia kiinnostui alueesta sen turkismaiden ansiosta. Hudson’s Bay Company hallitsi pitkaan suurta osaa Kanadasta, ja Ranska menetti 1763 Kanadan Britannialle. Kanada itsenaistyi 1931 ja on sen jalkeen toiminut aktiivisesti kansainvalisissa jarjestoissa, ja kuuluu muun muassa YK:n ja Naton perustajajaseniin.

Kanadan sisapolitiikkaa on 1900-luvulla hiertanyt ranskankielisen Quebecin kysymys. Provinssi on pyrkinyt kahteen otteeseen eroamaan liittovaltiosta.

Palvelusektori on Kanadan talouden tarkein toimiala, mutta maa on myos merkittava maataloustuotteiden tuottaja, ja lisaksi maalla on merkittavat kaivannaisvarat. Ulkomaankauppa suuntautuu suurimmaksi osaksi Yhdysvaltoihin, ja maa kuuluu Yhdysvaltain ja Meksikon lisaksi Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alueeseen .

Kanada on monikulttuurinen valtio, mutta maahan ovat vaikuttaneet erityisesti englantilainen, ranskalainen ja amerikkalainen kulttuuri. Yhdysvaltalaisen kulttuurin on pelatty syrjayttavan oman kulttuurin, joten hallitus on rohkaissut mediaa tuomaan esiin kanadalaista kulttuuria. Populaarikulttuurin edustajista useimmat ovat tehneet uransa ulkomailla, ja esimerkiksi useimmat tunnetuimmista kanadalaisista nayttelijoista yhdistetaan Hollywoodiin . Kanadan suosituin urheilulaji on jaakiekko , joka on haavipallon kanssa maan virallinen kansallisurheilulaji.

Kanadan nimen uskotaan tulleen irokeesien sanasta kanata , joka tarkoittaa ’kylaa’ tai ’asutusta’. Vuonna 1535 paikalliset asukkaat kayttivat sanaa kertoakseen Jacques Cartierille , missa Stadacona , nykyisen Quebecin kaupungin alue, sijaitsee. Cartier viittasi sanalla Canada Stadaconan lisaksi Stadaconan heimopaallikko Donnaconan vallan alaisiin alueisiin. Vuonna 1547 kartoissa alettiin kayttaa samaa nimea alueesta ja sen ymparistosta. Lopulta nimitys vahvistui kasittamaan suurin piirtein nykyista Kanadaa, kun Britannian Pohjois-Amerikan siirtomaat yhdistettiin 1867 Kanadan dominioksi . ^[11]

Paaartikkeli: Kanadan maantiede

Kanada kasittaa Pohjois-Amerikan pohjoisosan Alaskaa lukuun ottamatta ja on kokonaispinta-alaltaan maailman toiseksi suurin valtio Venajan jalkeen. Suuri osa Pohjois-Kanadasta on kuitenkin kylmyyden takia viljelykelvotonta, ja niinpa Kanada onkin viljelyskelpoiselta pinta-alaltaan vasta neljanneksi suurin valtio Venajan, Kiinan ja Yhdysvaltojen jalkeen. Kanadan vaestotiheys on 3,5 asukasta neliokilometria kohden, mika tekee siita yhden maailman harvimmin asutuista maista. ^[12]

Maantieteellisesti Kanada voidaan jakaa kuuteen alueeseen: Kanadan kilpeen , sisamaan tasankoihin, Isojenjarvien ? Saint Lawrencen alankoon, Appalakeihin , Kordillieereihin ja Arktisiin saariin . ^[13] Kanadan kilpi on vanha peruskallioalue, joka muodostaa noin puolet Kanadan pinta-alasta. Alue on muinaista kulunutta vuoristoa, joka ymparoi Hudsoninlahtea . ^[14] Kanadan kilven kaakkoispuolella on Isojenjarvien ja Saint Lawrence -joen alue, joka ulottuu Ontarion etelaosista Quebecin lounaisosiin. Quebecin itapuolella kohoavat Appalakit. Kanadan kilvesta lounaaseen on Kanadaan ulottuva Suurten tasankojen jatke. Lanteen pain mentaessa maa kohoaa. ^[15] Tasankojen lansipuolella onkin useista vuoristoista muodostunut Kordillieerit. Kalliovuoret kohoavat tasankojen lansipuolella, ja Yukonissa sijaitseva Kanadan korkein vuori Mount Logan (5 959 m) kuuluu Saint Eliasin vuoriin . Kanadan pohjoisosan muodostavat Arktiset saaret, jossa on monia suuria saaria. ^[16]

Perati viidesosa Kanadan pinta-alasta on jarvia tai kosteikoita. Suurimmat jarvet ovat Yhdysvaltain rajalla olevat Isotjarvet, Luoteisterritorioiden Iso Karhujarvi ja Iso Orjajarvi seka Manitoban Winnipegjarvi . Noin kolme neljasosaa Kanadasta kuuluu Jaameren valuma-alueeseen. Jaamereen laskeva Mackenzie on Kanadan pisin joki (4 241 kilometria) ja sen valuma-alue on 1 800 000 neliokilometria. Isotjarvet kuuluvat Atlanttiin laskevaan Saint Lawrence -joen vesistoon. Fraser on pisin kokonaan Kanadan puolella oleva joki, joka laskee Tyyneenmereen. ^[13]

Maan tiheimmin asuttu alue on Quebecin ja Windsorin valinen alue Ita-Kanadassa. ^[17]

Ilmasto on vaihtelevaa Kanadan eri osissa. Yli puolet maasta on subarktisen ilmaston vaikutusalueella. Siella kesat ovat viileita ja talvet erittain kylmia. ^[18] Keskisissa etelaosissa, tasankoalueilla on puolestaan tyypillinen mannerilmasto kuumine kesineen ja kylmine talvineen. Isotjarvet puolestaan leudontavat Etela-Ontarion ja Quebecin ilmastoa. ^[13]

Talvisin keskilampotila on lahes koko maassa pakkasen puolella. Poikkeuksena on vain lansirannikko, ja esimerkiksi Vancouverin tammikuun keskilampotila on 3 astetta. Kylmimmat talvilampotilat ovat sisamaassa ja pohjoisosissa. Yukonin Snagissa on mitattu pakkasennatys, ?63 astetta. ^[13] Rannikkoalueiden lampotila on kesaisin noin 20 °C:n paikkeilla, kun taas keskisessa Kanadassa kesan keskimaarainen ylin lampotila on yleensa noin 25?30 °C. Arktisten alueiden kesakuukausien lampotilat ovat korkeintaan 15 °C:n paikkeilla.

Rannikkoalueilla sataa paljon, lansirannikolla erityisesti talvikuukausina. Kordillieerit aiheuttavatkin runsaasti orografista sadetta ja paikoin Brittilaisen Kolumbian rannikolla voi sataa jopa 2 500 millimetria vuodessa. Lannen sateet jaavat Kordillieereille, minka vuoksi preeria-alueilla sataa vahan, harvoin yli 400 millimetria vuodessa. Arktiset alueet saavat kuitenkin vielakin vahemman sadetta. Isotjarvet, Hudsoninlahti ja Atlantti kosteuttavat Kanadan itaosia, ja aivan itarannikolla sataa taas yli tuhat millimetria vuodessa. ^[13]

Pohjoinen puuraja kulkee Labradorin itarannalta Ungavan niemimaan yli etelaan Hudsoninlahden itarantaa pitkin ja jatkuu sitten mutkitellen luoteeseen Mackenziejoen alajuoksulle saakka ja siita edelleen Alaskaan. Puurajan pohjoispuolella on hyvin vahan tai ei ollenkaan hedelmallista maaperaa, ja paaosa maasta onkin tundraa . Etelaisimpien tundra-alueiden kasvillisuus koostuu matalasta pensaikosta, ruohikosta ja sarakasveista . Pohjoisimmat osat ovat matalampia, silla kymmenesosa niista on arktisille eramaille tyypillisen sammalen peitossa. ^[19]

Puurajan etelapuolella, Alaskasta Kanadan pohjoisten territorioiden yli Newfoundlandiin , sijaitsee yksi maailman suurimmista havupuualueista. Se koostuu paljolti valko- ja mustakuusesta . Muita puita ovat palsamipihta , banksinmanty ja jotkin lehtipuut, kuten paperikoivu ja haavat . ^[19] Idassa, Isoiltajarvilta Atlantin rannikolle, kasvaa paaasiallisesti sekametsia, joissa esiintyy muun muassa sokerivaahteroita , amerikanpyokkeja , koivuja , mantyja ja kanadanhemlokkeja . Etelarajan hedelmalliset alangot ovat olleet lehtimetsien peitossa ennen kuin alueet otettiin viljelysmaaksi. Siella kukkii kuitenkin harvoissa metsatilkuissa viela jalopahkinapuiden , tammien ja jalavien lisaksi amerikankastanjoita , vaahteroita seka hikkoreita . ^[19] Lannen vuoristoalueella ovat kuuset , douglaskuuset ja kontortamannyt laajimmin levinneita. Ylangoilla kasvaa lisaksi haapoja ja keltamantyja . Sateisen Tyynenmeren rannikon kasvillisuutta hallitsevat paksut ja korkeat douglaskuuset, jattituijat ja hemlokit . ^{[19] [20]}

Preeria-alueet ovat liian kuivia muuten kuin yksittaisten metsikkojen kasvattamiseen. Alkuperaisista laajoista makisista niittymaista on nykyaan vain vahan jaljella, silla ne ovat kadonneet lahes kokonaan nykyaan tunnettujen vehnavyohykkeiden alta. ^[21]

Pohjoisen vesistot tarjoavat ravintoa valaille , mursuille , hylkeille ja osittain vedessa elaville jaakarhuille . Tundralla elaa myskiharkia , karibuja , susia , naaleja ja sopuleja . Myos monet muuttolinnut, kuten ruokit , sorsat , lokit , tiirat ja monet muut merilinnut, viettavat kesan tundralla. ^[19]

Pohjoisen metsat ovat sopivaa elinymparistoa karibuille, vapiteille , ilveksille seka musta - ja ruskeakarhuille . Majavat , naadat , piisamit ja minkit ovat myos viela nykyaankin laajalti turkiskaupan perusta. Etelassa on paljon vapiteja, kun taas tiheammin asutuilla alueilla on ennen kaikkea pienempia nisakkaita , kuten harmaa- , puna- ja maaoravia , karppia seka amerikansaukkoja . Hyvin monimuotoiseen lintumaailmaan lukeutuvat muun muassa kardinaalit , kerttulit , idanlehtoturpiaalit ja naukumatkijat . Alueelle on levinnyt lisaksi eurooppalaisia lintuja, kuten varpusia ja kottaraisia . Preeria-alueilla elaa pienempia elaimia, kuten janiksia , taskurottia ja suippopyrstokanoja seka viimeiset biisonit ja hanka-antiloopit . Lannen vuoristoissa elaa oloihin hyvin sopeutuneita elainlajeja, kuten paksusarvilampaita ja lumivuohia . ^[19]

Kanadassa on 36 kansallispuistoa ja 6 kansallista luonnonsuojelualuetta. ^[22] Kanadan kansallispuistojarjestelman tarkoituksena on suojella alueita jokaiselta Kanadan 39 maantieteelliselta alueelta. Puistoilla on suuria kokoeroja, silla Saint Lawrencen saarten kansallispuisto on alle yhdeksan neliokilometrin laajuinen, kun Wood Buffalon kansallispuisto on lahes 45 000 neliokilometria. Tunnetuimpia puistoja ovat Banffin ja Jasperin kansallispuistot . ^[23]

Paaartikkeli: Kanadan historia

Ensimmaisten ihmisten arvellaan saapuneen Pohjois-Amerikkaan viimeisen jaakauden aikana Beringinsalmen kohdalla olleen Beringian maakannaksen yli noin 30 000?12 000 vuotta sitten. Noin 10 000 vuotta sitten vetaytyvan jaan perassa muuttaneet paleointiaanit olivat asuttaneet Kanadan etelaosat. ^[24] Toinen muuttoaalto alkoi noin 4 500 vuotta sitten, jolloin pohjoisosiin muuttivat inuittien esi-isat. Ensimmaiset kuuluivat Dorsetin kulttuuriin , jonka syrjaytti noin vuonna 1000 Thulen kulttuuri . ^[25] Viikingit kavivat Newfoundlandin rannikolla jo noin vuonna 1000. ^{[26] [27]}

Vuonna 1497 Englannin palveluksessa purjehtinut venetsialainen John Cabot nousi maihin Newfoundlandiksi kutsumallaan alueella mahdollisesti Saint Lawrence -joen suulla. Ei ole kuitenkaan varmaa, saapuiko Cabot todella nykyiseen Newfoundlandiin, Nova Scotiaan vai Maineen . ^[28] Cabotin jalkeen Newfoundlandin rannikolle tuli muun muassa eurooppalaisia kalastajia ja portugalilaisia retkikuntia. ^[29] Merkittavimmiksi tutkimusmatkoiksi osoittautuivat ranskalaisen Jacques Cartier’n kolme matkaa Saint Lawrence -joelle, jolle han saapui 1535. ^[30] Cartier’n oletetaan antaneen Kanadalle myos sen nimen. ^[31]

1500-luvun lopulla englantilaiset alkoivat etsia luoteisvaylaa , ja Humphrey Gilbert julisti 1583 Newfoundlandin Elisabet I:n nimissa Englannin hallitsemaksi alueeksi. ^[32] Ranskalaiset perustivat 1604 siirtokunnan, jota alettiin pian kutsua Uudeksi-Ranskaksi . Ensimmaiset asemat hylattiin, mutta vuonna 1608 Samuel de Champlain perusti Quebecin . ^[33] Vuonna 1663 Ludvig XIV teki Uudesta Ranskasta Ranskan siirtomaan. ^[34] Ranskalaiset alkoivat kayda turkiskauppaa laajalla alueella. Englantilaisetkin olivat kiinnostuneita ja perustivat 1670 Hudson's Bay Companyn . Seuraavan vuosisadan aikana ranskalaisten valta alueella alkoi murentua, ja James Wolfen johdolla englantilaiset valtasivat 1759 Quebecin ja Montrealin . Pariisin rauhassa 1763 Ranska luovutti kanadalaiset alueensa Britannialle. ^[31]

Kuvernoori Guy Carleton antoi kanadanranskalaisille muun muassa oikeuden omaan uskontoonsa ja varmisti nain ranskalaisten uskollisuuden Amerikan vallankumouksen aikaan. Vallankumouksen jalkeen noin 50 000 brittihallinnolle uskollista lojalistia pakeni Kanadaan Yhdysvalloista. Suurin osa heista muutti Nova Scotiaan ja New Brunswickiin . Britit jakoivat 1784 Kanadan kahteen osaan: itaosassa sijainneeseen ranskalaiseen ja katoliseen Ala-Kanadaan , ja lannessa sijainneeseen brittilaiseen ja protestanttiseen Yla-Kanadaan . Valta pysyi kummassakin siirtokunnassa englantilaisella kauppiaseliitilla, mika aiheutti vastustusta varsinkin ranskalaisessa Ala-Kanadassa. ^[35]

Vuoden 1812 sota kaytiin Yhdysvaltain ja Britannian valilla. Siina Kanadasta tuli merkittava taistelukentta. Sodan aikana Yhdysvallat yritti liittaa Kanadan itseensa, mutta sota paattyi lopulta umpikujaan. ^[36] Gentin rauhassa 1814 palautettiin sotaa edeltava tilanne, mutta siina myos maaritellaan Yhdysvaltain ja Kanadan raja Lake of the Woodsille asti. ^[13] Britannian kiinnostus oli suunnattu enemman Euroopassa kaytyihin Napoleonin sotiin , joiden paatyttya Euroopassa marraskuussa 1815 alkoi laajamittainen siirtolaisuus Euroopasta Kanadaan. ^[37] Vuoden 1812 sodan jalkeen pienen eliitin valta kasvoi, mika karjistyi 1837 kummassakin siirtokunnassa alkaneeseen kapinaan. Taman jalkeen siirtokunnat liitettiin 1840 yhteen Kanadan provinssiksi ja perustettiin Kanadan parlamentti , johon kumpikin siirtokunnista sai yhta monta paikkaa. ^[35]

Moderni Kanada syntyi, kun Nova Scotian, New Brunswickin, Prinssi Edwardin saaren, Ontarion ja Quebecin edustajat muotoilivat kansakunnan perustuksen. Perustuslaki hyvaksyttiin 1867 ja itsehallinnollista konfederaatiota kutsuttiin alkujaan Kanadan dominioksi . Se alkoi heti pyrkimaan laajentumaan lanteen, ja ensimmaisen paaministerin John A. Macdonaldin hallitus osti 1869 Hudson’s Bay Companylta Rupertinmaan 300 000 punnalla. ^[38] Louis Rielin johtaman Redjoen kapinan takia osto virallistui vasta seuraavana vuonna. ^[39] Lisaksi kapinan seurauksena metiseille lohkaistiin uudesta Luoteisterritoriot -nimella tunnetusta alueesta Manitoban provinssi. Brittilainen Kolumbia liittyi 1871 dominioon talousvaikeuksien takia, ja sille luvattu Canadian Pacific Railway valmistui 1885. ^[38]

Osittain rautatien ansiosta maahanmuutto Kanadaan vilkastui 1800-luvun lopussa, ja vuosien 1885?1914 aikana noin 4,5 miljoonaa ihmista tuli Kanadaan. ^[40] Monet muuttivat preerioiden alueelle, ja Luoteisterritorioista irrotettiin 1905 heille kaksi uutta provinssia, Saskatchewan ja Alberta . ^[13]

Kanada oli mukana ensimmaisessa maailmansodassa osana brittilaista imperiumia. Sodan alkuvuosina yli 300 000 vapaaehtoista lahti sotaan, mutta vuonna 1917 otettiin maassa kayttoon asevelvollisuus, mika kiristi erityisesti quebecilaisia. Sodan jalkeen William Lyon Mackenzie King alkoi ajaa Kanadan itsenaisyytta, ja vuonna 1919 Kanadasta tuli Kansainliiton jasen. Kanada itsenaistyi 1931, kun Britannian parlamentti hyvaksyi Westminsterin saadoksen . Britannialle jai silti oikeus puuttua Kanadan perustuslakiin. ^[40]

1930-luvun lama koetteli pahasti Kanadaa ja erityisesti sen preeriaprovinsseja. Toiseen maailmansotaan Kanada osallistui itsenaisena valtiona ja julisti sodan natsi-Saksalle 10. syyskuuta 1939. Sotaan osallistui yli miljoona kanadalaista, ja heidan panoksensa oli erityisen suuri taistelussa Atlantista . ^[13] Sodan jalkeen Kanada ajoi aktiivisesti Yhdistyneiden kansakuntien perustamista. ^[41] Kanada oli yksi 50:sta YK:n peruskirjan allekirjoittajasta vuonna 1945. ^[42] Kanadalla oli keskeinen rooli myos Naton perustamisessa, ^[43] ja maan ulkoministeri Lester B. Pearson sai Nobelin rauhanpalkinnon ehdotettuaan Suezin kriisin aikaan YK:n rauhanturvajoukkojen perustamista. ^[44] Kanada on ollut myohemminkin aktiivisesti mukana YK:n rauhanturvaoperaatioissa. ^[13]

Quebecissa alkoi itsenaisyysliike kukoistaa 1960-luvulla, ja Quebecin vapautusarmeijan terrori huipentui 1970, kun tyoministeri Pierre Laporte kaapattiin ja tapettiin. Paaministeri Pierre Trudeau ajoi kaksikielisyyspolitiikkaa, mutta Quebecissa valtaan noussut Parti Quebecois (PQ) kannatti provinssin itsenaisyytta ja heikensi englannin kielen asemaa. PQ jarjesti 1980 provinssissa kansanaanestyksen itsenaisyydesta, mutta eroa vastusti 59 prosenttia aanestajista. ^[45] Trudeau ajoi aanestyksen jalkeen perustuslakiin muutoksen, joka maaritteli Kanadan monikulttuuriseksi ja kaksikieliseksi kokonaisuudeksi. Samalla perustuslaista poistettiin viimeiset hallinnolliset siteet Britanniaan. ^[46] Liberaalien Pierre Elliott Trudeau toimi Kanadan paaministerina vuosina 1968?79 ja 1980?84. ^[47] Paaministeri Brian Mulroney yritti korjata liittovaltion ja Quebecin valeja kahdella sopimusehdotuksella, mutta kumpikin hylattiin. Quebecissa jarjestettiinkin 1995 uusi kansanaanestys , jossa eron vastustajat saivat niukan enemmiston, 50,6 prosenttia aanista. ^[48] Samaan aikaan karjistyivat myos liittovaltion ja alkuperaisasukkaiden valit, ja Okan selkkauksessa kuoli yksi poliisi. Riidat liittyivat lahinna maanomistuskysymyksiin, joiden pohjalta myos luotiin Nunavutin territorio. ^[49] Konservatiivien Brian Mulroney toimi Kanadan paaministerina vuosina 1984?1993. ^[50]

Kanada, Yhdysvallat ja Meksiko perustivat 1992 NAFTA -vapaakauppasopimuksen. Vaikka Kanadan ja Yhdysvaltain taloudelliset suhteet ovat olleet tiiviit, niin maiden valista politiikkaa hiersi kuitenkin muun muassa Jean Chretienin hallinnon paatos jattaa Kanada Irakin sodan ulkopuolelle. ^[51] Liberaalien Jean Chretienin toimi 10 vuotta Kanadan paaministerina vuosina 1993-2003. ^[52] Liberaalipuolue menetti johtavan asemansa, kun marraskuussa 2005 Paul Martinin hallitus sai epaluottamuslauseen korruptioskandaalin takia. Stephen Harper nousi taman jalkeen paaministeriksi. ^[13] Harperin aikana parlamentti antoi Quebecin provinssille kansakunnan statuksen. ^[53] Vuonna 2008 alkaneesta taantumasta Kanada selvisi muita G8 -maita paremmin. ^[13] Joulukuussa 2011 Kanada irtaantui ensimmaisena valtiona Kioton poytakirjasta . ^[54]

Kanada ajautui lamaan vuonna 2015 oljyn maailmanhinnan romahtamisen takia. Harperin asema heikentyi tasta syysta, ja liberaalipuolueen Justin Trudeausta tuli uusi paaministeri vuoden 2015 vaalien jalkeen. Kanada joutui vuosina 2017?2018 neuvottelemaan Yhdysvaltain ja Meksikon kanssa uudesta vapaakauppasopimuksesta, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli uhannut vetaytya Nafta-sopimuksesta. Trudeau allekirjoitti uuden sopimuksen marraskuussa 2018. Trudeaulla oli vahva maine liberaalina ja tasa-arvon puolesta taistelevana poliitikkona, mutta hanen imagonsa koki kolauksen vuonna 2019. Trudeaun henkilokunnan todettiin painostaneen oikeusministeri Jody Wilson-Raybouldia lopettamaan SNC-Lavalin -yhtion korruptio- ja petostutkinnat. Trudeausta itsestaan puolestaan loytyi 1990-luvulta videomateriaalia, jossa han on niin sanotussa blackface -meikissa. Liberaalit sailyttivat kohuista huolimatta vuoden 2019 parlamenttivaaleissa paikkansa maan suurimpana puolueena, mutta Trudeau joutui muodostamaan vahemmistohallituksen. ^[13]

Paaartikkeli: Kanadan politiikka

Kanada on perustuslaillinen monarkia , mika on Amerikan mantereella poikkeuksellista, silla lahes kaikki muut Amerikan maat ovat tasavaltoja. Kanadan valtionpaamies on kulloinkin hallitseva monarkki, vuodesta 2022 Kanadan kuninkaana on toiminut Charles III , mutta Kanadan ylin todellinen vallankayttaja on Kanadan paaministeri . ^[55] Kanadan poliittisen jarjestelman paaasiallisena esikuvana on entisen siirtomaaisannan Yhdistyneen kuningaskunnan jarjestelma , eika siina ole varsinaisesti erotettu lainsaadanto- ja toimeenpanovaltaa. ^[56] Hallintojarjestelma on parlamentaarisen demokraattinen kuten Yhdistyneessa kuningaskunnassakin. Kuitenkin se eroaa brittilaisesta jarjestelmasta siina, etta maa on provinsseista ja territoriosta koostuva liittovaltio ja siina, etta maalla on kirjoitettu perustuslaki, joka ohjaa maan laillisia puitteita ja muodostuu kirjoitetusta tekstista seka kirjoittamattomista kaytannoista. Perustuslain tarkeimmat osat ovat liittovaltion valtiomuodon ja perustuslailliset elimet asettanut vuoden 1867 saados ja vuoden 1982 lisays. ^[57]

Hallinnollinen valta on paaministerilla ja hallituksella. Kenraalikuvernoori nimittaa liittoparlamenttivaaleissa eniten aania saaneen puolueen johtajan paaministeriksi. Yleensa vaalit voittanut puolue pystyy muodostamaan enemmistohallituksen, ja loput ministerit nimitetaan paaministerin suosituksesta. ^[58] Hallituksen jasenet tulevat joko edustajainhuoneesta tai senaatista ? paaosa edustajainhuoneesta. ^[59] Kanadan historian ensimmainen paaministeri oli John A. Macdonald . Nykyinen paaministeri on Kanadan liberaalipuolueen johtaja Justin Trudeau. Kanadan parlamentti koostuu edustajainhuoneesta ja senaatista. Edustajainhuoneessa istuu 338 ^[13] vaaleilla valittua jasenta, ja parlamenttivaalit pidetaan viiden vuoden valein. ^[59] Edustajainhuoneella on enemman valtaa, ja esimerkiksi vain se pystyy tekemaan lakialoitteita, jotka vaativat julkisten varojen kayttoa. ^[13]

Vuoden 2019 vaaleissa Kanadan suurimmat puolueet olivat liberaalipuolue, konservatiivipuolue , Bloc Quebecois , Uusi demokraattinen puolue ja vihrea puolue . ^[60]

Monarkian historian Kanadassa voidaan katsoa alkaneen jo vuonna 1534, jolloin Ranskan kuningas nimesi nykyisen Kanadan alueella olevia siirtokuntia osaksi kuningaskuntaansa. Siita alkaen niin Ranskan kuin Ison-Britanniankin monarkit ovat olleet vahintaan muodollisesti vallassa. ^[61] .

Kuningas Charles III:n virallinen titteli Kanadassa on "Kanadan kuningas" (eng. King of Canada , ran. Roi du Canada ). Hanen edeltajansa Elisabet II oli ensimmainen hallitsija, jonka nimenomainen arvonimi oli "Kanadan kuningatar". ^[61] Kanadan ollessa itsenainen ja suvereeni valtio, kuninkaan rooli Kanadan monarkkina on taysin erillinen Britannian, kuten se on myos muiden kansanyhteisomaiden monarkioista. ^[8]

Monarkin rooli on lahinna symbolinen, mutta esimerkiksi kaikki parlamentin lakialoitteet alkavat sanoin "Her Majesty, by and with the advice and consent of the Senate and House of Commons of Canada, enacts as follows..." eli ne saadettiin kuningattaren nimeen. ^[55]

Vaikka kuningatar olikin suosittu, merkittava osa kanadalaisista pitaa monarkiaa vanhentuneena valtiomuotona ja katsoo monarkian tulevaisuuden olevan vaakalaudalla Elisabet II:n kuoleman jalkeen. ^{[62] [63]} Kanadan suurimmat puolueet eivat kuitenkaan ole tuoneet esille aikeita luopua monarkiasta, mutta maassa toimii kansalaisjarjestoja seka monarkian puolesta etta sita vastaan. Molemmilla jarjestoilla on kannattajia niin vasemmistossa kuin oikeistossakin . ^[55]

Kanada on osa Commonwealth realmia , yksi Kansainyhteison jasenista, ja sen valtionpaamiehena toimii Charles III. Kuninkaan edustaja Kanadassa on kenraalikuvernoori , jonka hallitseva monarkki nimittaa Kanadan paaministerin ehdotuksesta. Kenraalikuvernoori on lahinna muodollinen virka. ^[13] Vuonna 2017 kenraalikuvernooriksi valittiin Julie Payette . ^[64]

Kenraalikuvernoorin tehtaviin kuuluvat mm. ^[65]

• Parlamentin koolle kutsuminen ja hajottaminen.
• Kuninkaallisen suostumuksen antaminen (lakialoitteiden vahvistaminen).
• Kanadan puolustusvoimien ylipaallikkona toimiminen.
• Maan edustaminen ulkomailla seka ulkomaalaisten korkea-arvoisten vieraiden vastaanottaminen.

Kanadan provinssien paamiehena toimii varakuvernoori (eng. Lieutenant Governor , ran. lieutenant-gouverneur ), jotka edustavat monarkin valtaa provinsseissa. Heilla on kaytannossa samat velvollisuudet kuin kenraalikuvernoorilla, mutta vain provinssin tasolla. ^[66] .

Kanadan sisapolitiikkaa on hallinnut 1900-luvun jalkimmaisella puoliskolla Quebecin asemaan liittyneet kysymykset. Ranskankieliseen Quebeciin on kehittynyt omanlainen kulttuurinsa, ja monet quebecilaiset kannattavat separatismia ja eroa Kanadasta. Quebecin tilanteesta on jarjestetty kaksi kansanaanestysta, jotka kuitenkin molemmat paattyivat eroamista vastustavien voittoon. Quebecin asemasta on pyritty tekemaan myos sopimuksia, joita kaikki provinssit voisivat kannattaa. ^[13] Aivan 1900-luvun lopussa Quebecin erohalut ovat kuitenkin vahentyneet. Lisaksi suurin osa nuorista ja maahanmuuttajista ei kannata eroa, joten todennakoisesti eron kannatus hiipuu entisestaan. ^[59]

Ulkopoliittisesti Kanadan tarkein liittolainen on Yhdysvallat ; maiden suhteet ovat erityisen tarkeita taloudellisesti, silla merkittava osa kummankin maan viennista suuntautuu naapurimaahan. Yhdysvaltain, Kanadan ja Meksikon valilla on solmittu NAFTA -vapaakauppasopimus. Maat eivat kuitenkaan aina myotaile toistensa poliittisia ratkaisuja, ja esimerkiksi Kanadan jattaytyminen Irakin sodan ulkopuolelle heratti naraa Yhdysvalloissa. Kanada toimii ulkopolitiikassa laaja-alaisesti, ja se kuuluu kaikkiin keskeisiin maailmanjarjestoihin, kuten Yhdistyneisiin kansakuntiin , Natoon , Maailman kauppajarjestoon , OECD:hen , Maailmanpankkiin ja Kansainvaliseen valuuttarahastoon . ^[67]

Puolustusvoimien vahvuus ei ole ikina ollut Kanadan turvallisuuspolitiikan keskeisin osa, ja maa kayttaa puolustukseensa vahemman resursseja kuin suurin osa sen Nato-kumppaneista. ^[13] Kanadalla on ammattiarmeija, ja sen puolustusvoimat jaetaan maavoimiin , ilmavoimiin ja merivoimiin . Kanada on ollut aktiivinen YK:n rauhanturvaoperaatioissa. ^[67]

Paaartikkeli: Kanadan provinssit ja territoriot

Kanada koostuu kymmenesta provinssista ja kolmesta territoriosta. Provinsseilla on melko suuri itsemaaraamisoikeus, territorioilla taas pienempi. ^[68]

Provinssit vastaavat suurimmasta osasta yhteiskunnallisia toimintoja ? kuten terveydenhuollosta, koulutuksesta ja hyvinvoinnista ? ja lisaksi jokaisessa provinssissa on oma paaministerin johtama hallitus ja parlamentti. Kuningattaren edustajana provinsseissa toimii varakuvernoori . ^[69] Provinssit keraavat yhdessa enemman tuloja kuin liittovaltion hallitus. Liittovaltion hallitus voi panna alulle koko valtion kattavia linjauksia, joita provinssien ei ole pakko noudattaa. Kuitenkin provinssit noudattavat lahes aina valtion linjaa.

Lippu	Provinssi	Paakaupunki	Liittyi liittovaltioon	Vakiluku (2016) [70]	Pinta-ala [71]
	Brittilainen Kolumbia	Victoria	1871	4 648 055	944 735 km²
	Alberta	Edmonton	1905	4 067 175	661 848 km²
	Saskatchewan	Regina	1905	1 098 352	651 036 km²
	Manitoba	Winnipeg	1870	1 278 365	647 797 km²
	Ontario	Toronto	1867	13 448 494	1 076 395 km²
	Quebec	Quebec	1867	8 164 361	1 542 056 km²
	New Brunswick	Fredericton	1867	747 101	72 908 km²
	Nova Scotia	Halifax	1867	923 598	55 284 km²
	Prinssi Edwardin saari	Charlottetown	1873	142 907	5 660 km²
	Newfoundland ja Labrador	St. John's	1949	519 716	405 212 km²
Lippu	Territorio	Paakaupunki	Liittyi liittovaltioon	Vakiluku (2016)	Pinta-ala
	Yukon	Whitehorse	1898	35 874	482 443 km²
	Luoteisterritoriot	Yellowknife	1870	41 786	1 346 106 km²
	Nunavut	Iqaluit	1999	35 944	2 093 190 km²

Paaartikkeli: Kanadan talous

Kanada on hyvin vauras, korkean teknologian teollisuusyhteiskunta, joka muistuttaa Yhdysvaltoja kauppaan keskittyneella talousjarjestelmallaan, tuotantomalleillaan ja korkealla elintasollaan. 1900-luvulla tapahtunut kasvu lopputuotannossa, kaivostoiminnassa ja palvelualalla on tehnyt maatalousyhteiskunnasta teollistuneen ja kaupungistuneen. Kanada on seka OECD:n etta G8:n jasen, joten se on myos yksi maailman rikkaimmista ja merkittavimmista talousmahdeista. ^[72]

Kanadan ostovoimakorjattu bruttokansantuote on vuonna 2024 noin 2,47 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria eli noin 1,3 prosenttia maailmantaloudesta. ^[3]

Kanadan ja Yhdysvaltain valinen vuoden 1989 vapaakauppasopimus ( FTA ) ja vuoden 1994 Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus (NAFTA) kasvattivat huomattavasti kauppaa ja taloudellista yhdentymista Yhdysvaltain kanssa. Kanadan taloudella on mennyt hyvin useasti jopa laskusuhdanteiden aikana. Kansainvalinen taantuma vaikutti kuitenkin myos Kanadassa, ja vuonna 2010 talous kasvoi vain kolme prosenttia. ^[73]

Kuten myos muiden lantisten teollisuusmaiden, Kanadan taloutta hallitsee palvelusektori , joka tyollistaa noin kolme neljannesta Kanadan asukkaista ja tuottaa yli kaksi kolmasosaa bruttokansantuotteesta. ^[1] Palvelualat ovat myos kasvaneet huomattavasti 2000-luvulla. Alan bruttokansantuote kasvoi vuosien 2000?2010 aikana 31,2 prosenttia, ja sen tyovoiman maara kasvoi 2,4 miljoonalla ihmisella. Erityisen suurta kasvu on ollut Albertan provinssissa, jossa 2000-luvulla palvelujen bruttokansantuote kasvoi 51,2 prosenttia. ^[74] Arvonlisaykseltaan suurimmat palvelusektorit olivat 2008 rahoitus, vakuutus-, kiinteisto- ja hallintopalvelut, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, vahittaiskauppa , tukkukauppa ja julkinen hallinto. ^[75] Turismi Kanadaan on myos kasvussa. ^[13]

Kanada on yksi maailman tarkeimpia maataloustuotteiden toimittajia, ja Kanadan preeriat ovat maailman tarkeimpia vehnan ja muiden viljojen toimittajia. Vain noin kahdeksan prosenttia Kanadan pinta-alasta on viljelykelpoista, ja vain noin kaksi prosenttia tyovoimasta ^[1] tyoskentelee maataloudessa. Se on silti merkittava tekija maan taloudessa, silla se tuottaa paljon ruokaa seka kotimaahan etta vientiin ja lisaksi raakamateriaalia elintarviketeollisuuteen . ^[13] Parhaat peltomaat sijaitsevat Isojenjarvien ja Saint Lawrence -joen lahistolla, ^[76] mutta nelja viidesosa peltomaasta sijaitsee preeriaprovinsseissa. ^[13] Vuonna 2006 maassa oli 229 373 maatilaa, ja niiden keskikoko oli noin 295 hehtaaria . Viljeltya maa-alaa oli vuonna 2006 noin 676 000 neliokilometria, Vaikka maatilojen maara vahenee koko ajan, viljelyala on pysynyt suurin piirtein samana 2000-luvulla. ^[77]

Kanada on epatavallinen muiden kehittyneiden lansimaiden joukossa, silla alkutuotanto on tarkeassa osassa sen taloudessa. Kanadan mineraali- ja energiavarat ovat nousseet maan suurimmiksi talouden lahteiksi. ^[78] Kanadalla onkin massiiviset mineraalivarat, ja maa on maailman suurimpia uraanin , sinkin , nikkelin , potaskan , asbestin , rikin , kadmiumin ja titaanin tuottajia. Muita merkittavia kaivannaisia ovat rautamalmi , hiili , maaoljy , kulta , kupari , hopea ja lyijy . ^[13]

Tuotantoteollisuus muodostaa noin viidesosan Kanadan bruttokansantuotteesta ja tyollistaa noin seitsemasosan tyovoimasta. ^[13] Bruttokansantuotteeltaan kuusi suurinta teollisuudenalaa ovat liikennevalineiden valmistus, metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus, ruokateollisuus, kemikaaliteollisuus, koneiden valmistus seka puutavaran ja -tuotteiden valmistus. ^[79]

Koska Kanadan kotimaanmarkkinat ovat suhteellisen pienet, ulkomaankaupan osuus taloudesta on korostunut. Vienti muodostaakin yli kolmanneksen bruttokansantuotteesta ja tyollistaa noin kolmanneksen tyovoimasta. ^[80] Yhdysvallat on Kanadan selvasti suurin kauppakumppani. Kanadan viennista 72 prosenttia suuntautuu Yhdysvaltoihin ja tuonnista 61,7 prosenttia tulee Yhdysvalloista. ^[81] Kiinan rooli on ollut selvassa kasvussa, ja maiden valinen kauppa on triplaantunut 2000-luvun aikana. ^[82]

Kanada on energian suhteen omavarainen valtio. ^[83] Silla on maailman kolmanneksi suurimmat tunnetut raakaoljyvarat (Saudi-Arabian ja Venezuelan jalkeen). Suurin osa niista on oljyhiekan muodossa. ^[84] Maakaasun tuottajana se on maailman viides. ^[85] Sen uraanivarat ovat maailman suurimmat, ja uraanin tuottajana se on maailman toinen. Maassa on kaytossa 19 ydinreaktoria. Se suunnittelee myos pienvoimaloiden kehittamista. ^[86]

Maa oli vuonna 2016 maailman kuudenneksi suurin sahkontuottaja, ja sen vuotuinen tuotanto oli 648 miljardia kWh . Sahkoa se kulutti samana vuonna 549 miljardia kWh. Suurin osa maan sahkosta tuotetaan vesivoimalla , ja maa onkin Kiinan jalkeen toiseksi suurin vesisahkon tuottaja. Vesivoiman osuus tuotannosta on 59 prosenttia. Ydinvoima osuus oli 14 prosenttia, hiilivoiman 9 prosenttia. Oljyn ja maakaasun osuus oli kymmenen prosenttia, kun seitseman prosenttia tuotettiin muilla uusiutuvilla kuin vesivoimalla. ^[87]

Paaartikkeli: Kanadan liikenne

Kanadan liikenne muodostuu paaasiallisesti suurista maantie- ja rautatiejarjestelmista, jotka yhdistavat maan suuret kaupungit ita-lansisuunnassa. Maan arktisten alueiden liikennejarjestelma on nailta osin merkittavasti kehittymattomampi, minka vuoksi lentoliikenne onkin naille alueille hyvin tarkeassa osassa.

Rautatieliikenne oli merkittavassa osassa Kanadaa muodostettaessa, mutta sen merkitys on vahentynyt 2000-luvulla paaosin auto- ja lentoliikenteen suosion vuoksi. Maassa on suuri ja kehittynyt rautatiejarjestelma, jota kaytetaan paaasiassa tavarakuljetukseen. Maassa toimii kaksi suurta yksityista tavaraliikennetta hoitavaa rautatieyhtiota, Canadian Pacific Kansas City ja Canadian National Railway . Valtion omistama VIA Rail hoitaa matkustajaliikennetta lahes koko maan alueella. Kanadan tarkeimmat rautatielinjat ovat kaikki maan etelaosissa, ja suurin osa matkustajaliikenteesta on keskittynyt erityisesti niin sanotun Quebecin?Windsorin kaytavan alueelle. ^[13] Maanalaista metroliikennetta Kanadassa on vain Torontossa ja Montrealissa. Vancouverissa on sen sijaan maanpaallinen monorail. Lisaksi Calgaryssa, Edmontonissa ja Ottawassa on toimiva pikaraitiotiejarjestelma. ^[88]

Kanadan tiheasti asutetuilla alueilla maantieverkko on tihea, mutta harvaan asutuilla alueilla myos tiet ovat harvassa. Moniin syrjakyliin kulkee vain metsa- tai kaivosyhtioiden rakentamia teita, jotka eivat aina ole edes julkisessa kaytossa. Suuri valtatiejarjestelma, Trans-Canada Highway yhdistaa Kanadan ita-lansi-suunnassa. Se valmistui 1962 ja mahdollisti 7 821 kilometrin mittaisen automatkan Newfoundlandin St. John’sista Brittilaiseen Kolumbiaan. ^[13]

Kanadassa oli vuoden 2016 tilastojen perusteella 1 594 lentoliikenteelle tarkoitettua liikennepaikkaa. ^[89] Kanadan selvasti suurin lentoasema on Toronton Pearsonin kansainvalinen lentoasema . ^[90] Se oli 2017 nousujen ja laskujen perusteella maailman 14. vilkkain lentoasema. ^[91] Muita tarkeita lentoasemia ovat Montreal-Pierre Elliott Trudeaun kansainvalinen lentoasema , Vancouverin kansainvalinen lentoasema seka Calgaryn kansainvalinen lentoasema . Kanadan paalentoyhtio on yhtena turvallisimmista lentoyhtioista pidetty Air Canada . ^[90]

Vesiliikenteessa kuljetetaan iso osa Kanadan sisaisesta ja ulkomaille suuntautuvasta tavaraliikenteesta. Melkein 3 800 kilometria pitka Saint Lawrencen vesitie on tarkea reitti, jota pitkin kuljetetaan muun muassa viljaa ja rautamalmia. ^[13] Kanadan suurin satama on kuitenkin lansirannikolla sijaitseva Vancouverin satama , jota kautta liikkuu Aasian rahtiliikenne. ^[92]

Vaestotiedot vuoden 2012 arvio 1 vuoden 2011 arvio 2 vuoden 2009 arvio Lahde: [1]
Ikarakenne	0?14-vuotiaita 15,7 % 15?64-vuotiaita 68,5 % yli 64-vuotiaita 15,9 % 1
Mediaani -ika	41 vuotta 1
Vaestonkasvu	0,784 %
Syntyvyys	10,28 / 1 000 henkiloa
Kuolleisuus	8,09 / 1 000 henkiloa
Lapsikuolleisuus	4,85 / 1 000 syntymaa
Nettomaahanmuutto	5,65 / 1 000 henkiloa
Elinianodote	keskiarvo : 81,48 vuotta miehet: 78,89 vuotta naiset: 84,21 vuotta
HIV :n levinneisyys aikuisvaestossa	0,3 % 2
Lukutaitoisia	99 % vaestosta

Kanadan vakiluku on Kanadan tilastokeskuksen arvion mukaan 40 098 000 asukasta (heinakuu 2023). ^[2] Vuoden 2016 vaestonlaskennan mukaan maan asukasluku oli 35 151 728. Kanadan asukasluku on kymmenkertaistunut sitten vuoden 1871, jolloin se oli vain 3,5 miljoonaa. Vuosina 2011?2016 maan asukasluku kasvoi keskimaarin noin 1 % vuodessa. Noin kaksi kolmasosaa vaestonkasvusta johtui maahanmuutosta . Kasvavasta vaestosta huolimatta Kanada on edelleen hyvin harvaan asuttu maa. Vuonna 2016 vaestotiheys oli vain 3,9 asukasta neliokilometria kohden. Esimerkiksi etelanaapuri Yhdysvaltojen vastaava lukema oli 35,3 neliokilometria kohden. ^[93]

Suurin osa Kanadan vaestosta asuu maan etelaosassa lahella Yhdysvaltain rajaa. ^[94] Kanadalaisista kaksi kolmasosaa asuu sadan kilometrin sateella Yhdysvaltojen rajasta. Alue kasittaa vain 4 % koko pinta-alasta. Vaesto on siirtynyt Kanadan historian aikana kohti lantta ja vuonna 2016 Manitoban, Saskatchewanin, Albertan ja Brittilaisen Kolumbian alueella asui noin kolmasosa maan vaestosta. ^[93] Suurimmat vaestokeskittymat ovat Quebecin ja Windsorin valinen noin 1 150 kilometria pitka kaytava , jossa asuu noin 60 prosenttia Kanadan vaestosta, Vancouverin metropolialue Brittilaisessa Kolumbiassa , seka Calgaryn ja Edmontonin valinen kaytava Albertassa . ^[95] Kaupungeissa asuu noin 80 prosenttia vaestosta. ^[96]

Kanadan vuoden 2016 vaestonlaskennassa kysyttiin kansalaisten etnisesta taustasta. Vaestonlaskennassa huomioitiin yli 250 eri etnista ryhmaa ja kanadalaiset saattoivat ilmoittaa kuuluvansa useampaan kuin yhteen eri ryhmaan. Suurimmat yksittaiset ryhmat olivat Britteinsaarilta tai Ranskasta , mutta naiden ryhmien osuus on laskenut historiallisesti. Vuonna 1871 60,5 % ilmoitti taustakseen etniset ryhmat Britteinsaarilta ja 31,1 % Ranskasta. Vain 1 % kirjattiin kuuluvaksi alkuperaisvaestoon. Vuonna 2016 suurin yksittainen ilmoitettu ryhma olivat kanadalaiset, joita oli noin 11,1 miljoonaa tai 32,3 % koko vaestosta. Seuraavaksi suurimmat ryhmat olivat englantilaiset (6,3 milj.), skotit (4.8 milj.), ranskalaiset (4.7 milj.) ja irlantilaiset (4.6 milj.). Kaikkiaan eri eurooppalaistaustaisiin ryhmiin kuului 20 miljoonaa kanadalaista. 20 suurimman ryhman joukossa olivat myos kiinalaiset (1.8 milj.), itaintialaiset (1.4 milj.) ja filippiinilaiset (837 130). ^[97] Kanadassa arvioidaan asuvan noin 1,4 miljoonaa ukrainalaistaustaista ihmista, mika on enemman kuin missaan muussa maassa Ukrainan ja Venajan jalkeen. ^[98] Suurimmat ukrainalaisten keskittymat ovat Edmontonin ja Winnipegin alueilla. ^[98] Kaikkiaan 7 674 580 kanadalaista kuului niin sanottuihin nakyviin vahemmistoihin , joka termina kasittaa Kanadassa muut kuin valkoiset ja alkuperaisasukkaat. ^[99]

Vuonna 2016 kanadalaisista 1 673 785 eli 4,9 % vaestosta ilmoitti kuuluvansa alkuperaiskansoihin. Alkuperaiskansat Kanadassa kasittavat ensimmaiset kansat , metisit ja inuitit . Ensimmaisiin kansoihin kuului 977 230 henkiloa, metiseihin 587 545 ja inuiteihin 65 025. Yli puolet ensimmaisista kansoista asuu Kanadan lansiosissa. Suhteellisesti eniten heita oli Luoteisterritorioiden vaestosta (32,1 %) ja maarallisesti eniten Ontariossa (1,8 % provinssin vaestosta, 24,2 % ensimmaisista kansoista). Metisseista 80,3 % asui Kanadan lansiosissa ja Ontariossa. Suurin keskittyma heita oli Ontariossa (120 585). Inuiteista 72,8 % asui inuitien historiallisella asuinalueella, joka tunnetaan myos nimella Inuit Nunangat . Sen alueella inuiteista 63,7 % asui Nunavutissa ja 24,9 % Nunavikissa . ^[100]

Vuonna 2016 kanadalaisista 7 540 830 eli 21,9 % koko vaestosta oli syntynyt ulkomailla. Heista 1 212 075 saapui vuosien 2011 ja 2016 valilla. Hiljattain Kanadaan muuttaneista 61,8 % saapui Aasiasta , 13,4 % Afrikasta , 12,6 % Amerikoista ja 11,6 % Euroopasta . Aasiasta hiljattain muuttaneiden viisi yleisinta kotimaata olivat Filippiinit, Kiina, Intia , Pakistan ja Syyria . Afrikasta vastaavasti Nigeria , Algeria , Egypti , Marokko ja Kamerun . Yli puolet maahanmuuttajista asuu Toronton, Vancouverin ja Montrealin seuduilla. Hiljattain muuttaneista noin 6/10 saapui taloudellisista syista ja 3/10 perhesyista. 1/10 oli pakolaisia . ^[99]

Vuoden 2021 vaestolaskennassa kristittyja oli 53,3 % vaestosta. Muslimeja oli 4,9 %, hinduja 2,3 %, sikheja 2,1 %, buddhalaisia 1,0 % ja juutalaisia 0,9 % vaestosta. Muut uskontokunnat yhteensa muodosti 0,8 % vaestosta. Uskonnottomia vaestosta oli 34,6 %. ^[101]

Kanadalla on kaksi virallista kielta, englanti ja ranska . Quebecin virallinen kieli on ranska, ja New Brunswick on maan ainoa virallisesti taysin kaksikielinen provinssi. ^[13] Manitobassa ranska on englannin ohella virallinen kieli oikeuslaitoksissa ja julkishallinnossa, ja koulutusta on lain mukaan saatavilla molemmilla kielilla. Muiden provinssien ainoa virallinen kieli on englanti. Useilla alkuperaisasukkaiden kielilla on virallinen asema Luoteisterritorioissa . ^[102] Inuittikielet ovat Nunavutin puhutuimmat kielet, ja niilla on myos virallinen asema territoriossa. ^[103]

Englanti on Kanadan kahdesta virallisesta kielesta suurempi. Vuonna 2016 sita osasi noin 30 miljoonaa kanadalaista, tai 86,2 % kaikista kanadalaisista. Aidinkielenaan englantia puhui vuonna 2016 20 193 335 kanadalaista, eli 58,1 % kaikista kanadalaisista. Toista virallista kielta ranskaa osasi vuonna 2016 noin 10,36 miljoonaa henkiloa, tai 29,8 % kaikista kanadalaisista. Ranskan osaajien valtaosa, 7,6 miljoonaa henkiloa, asuu Quebecissa. Sen ulkopuolella ranskan osaajia on 2,7 miljoonaa. Aidinkielenaan ranskaa puhui vuonna 2016 yhteensa 7 452 075 henkiloa, eli 21,4  % kaikista kanadalaisista. Ranskaa aidinkielenaan puhuvista noin miljoona asui Quebecin ulkopuolella. Englantia aidinkielenaan, seka ranskaa aidinkielenaan ja kotonaan puhuvien suhteellinen maara on ollut laskussa. ^[104]

Maahanmuuton seurauksena muita kuin kahta Kanadan virallista kielta puhuvien maara on lisaantynyt. ^[104] Vuonna 2016 kanadalaisista 7 335 745 eli 21,1 % koko Kanadan vaestosta puhui aidinkielenaan jotakin maahanmuuttajien kielista. Maahanmuuttajien eri kielia on yli 140. ^[105] Maahanmuuttajataustaisista aidinkielista suurimpia vuonna 2016 olivat mandariinikiina (610 835), kantoninkiina (594 030), pand?abi (543 495), tagalog (510 420), espanja (495 090), arabia (486 525), italia (407 455) ja saksa (404 745). Yli 100 000:n puhujan maahanmuuttajataustaisia kielia oli kaikkiaan 22. 75,5 % maahanmuuttajataustaisten kielten puhujista asui Kanadan kuudella suurimmalla metropolialueella. ^[106]

Kahden virallisen kielen ja maahanmuuttajataustaisten kielten lisaksi Kanadassa puhutaan yli 70 alkuperaiskansojen kielta. Vuonna 2016 kanadalaisista 260 550 osasi puhua jotakin alkuperaiskansojen kielista. Alkuperaiskansoihin kuuluvista osaajien maara muodostaa 15,6%. Kielten osaajien suhteellinen maara on pienentynyt, mutta kokonaismaara on kasvanut. Aidinkielenaan alkuperaiskansojen kielia puhui 208 720 henkiloa, eli jonkin verran osaajia vahemman. Kielten osaajien maarassa mitattuna suurimpia alkuperaiskansojen kielia vuonna 2016 olivat cree (96 575), inuktitut (39 770), od?ibwa (28 130), oji-cree (15 585), dene (13 005) ja montagnais (11 360). ^[107]

Katso myos: Luettelo Kanadan kaupungeista ja Luettelo Kanadan 100 suurimmasta kaupungista

Suurin osa Kanadasta on erittain harvaan asuttua tai jopa asumatonta aluetta. Vaesto on keskittynyt kaupunkeihin, paaasiassa Yhdysvaltojen vastaisen rajan laheisyyteen. Jopa noin neljasosa kanadalaisista asuu jossakin kymmenesta suurimmasta kaupungista, ja yli 40 prosenttia jossakin naiden kaupunkien metropolialueista.

Sija	Kaupunki	Provinssi tai territorio	Vaesto kaupungin rajojen sisalla (2016) [108]	Vaeston tiheys nelio- kilometrilla [108]	Metropolin asukasluku [109]
					miljoonaa (2016)	sija
1	Toronto	Ontario	2 731 571	4 334	5,93	1
2	Montreal	Quebec	1 704 694	4 662	4,10	2
3	Calgary	Alberta	1 239 220	1 501	1,39	4
4	Ottawa	Ontario	934 243	335	1,32	5
5	Edmonton	Alberta	932 546	1 361	1,32	6
6	Mississauga	Ontario	721 599	2 468	? 1	?
7	Winnipeg	Manitoba	705 224	1 519	0,78	8
8	Vancouver	Brittilainen Kolumbia	631 486	5 493	2,46	3
9	Brampton	Ontario	593 638	2 229	? 1	?
10	Hamilton	Ontario	536 917	481	0,75	9

¹ Osa Toronton metropolia.

Paaartikkeli: Koulutus Kanadassa

Kanadassa koulutus on provinssien ja niiden opetusministerioiden jarjestamaa, ja jokaisessa provinssissa on oma koululaitoksensa. ^[110] Liittovaltion vastuulla on kuitenkin jarjestaa koulutus territorioissa, intiaanikouluissa, liittovaltion vankiloiden vangeille ja Kanadan asevoimien perheenjasenille sotilastukikohdissa. ^[13] Valtio kuluttaa noin viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan koulutukseen. ^[111] Suurimmassa osassa valtiota on mahdollisuus opiskella seka englanniksi etta ranskaksi. Vanhempien ei tarvitse laittaa lapsiaan julkiseen kouluun, ja arviolta 6?8 prosenttia oppilaista kaykin yksityista koulua. ^[112] Kansainvalisella tasolla Kanadan koulutustaso on korkeatasoista. Vuoden 2009 PISA -tutkimuksessa Kanada sijoittui kuudenneksi. Tutkimuksessa huomattiin kuitenkin myos merkittavia eroja provinssien valilla. ^[113]

Valtion tarjoaman koulutuksen ensimmainen aste on 4?5-vuotiaana aloitettu vapaaehtoinen kindergarten . ^[114] Pakollinen peruskoulu alkaa kuuden vuoden iassa. ^[115] Oppilaat siirtyvat 14-vuotiaina high schooliin tai muuhun toisen asteen oppilaitokseen, ja lasten taytyy osallistua opetukseen 16-vuotiaiksi. Useimmat kuitenkin kayvat neljavuotisen high schoolin loppuun. ^[116]

Yliopistojen suhteen suurin ero provinssien valilla on siina, kuinka paljon julkista rahoitusta ne saavat toimintaansa. Albertan yliopistojen tuloista noin 72 prosenttia tuli julkisista varoista, kun Nova Scotian yliopistojen valtionosuus oli vain 49 prosenttia tuloista. Quebecin yliopistoissa sen sijaan on pienimmat koulumaksut. ^[117] Shanghain Jiao Tong -yliopiston vuoden 2019 yliopistorankingissa kanadalaisista yliopistoista sadan parhaan joukossa olivat Toronton yliopisto , Brittilaisen Kolumbian yliopisto , McGill-yliopisto ja McMaster-yliopisto . ^[118]

Paaartikkeli: Kanadalainen kulttuuri

Kanadalaiseen kulttuuriin ovat vaikuttaneet erityisesti brittilainen , ranskalainen ja yhdysvaltalainen kulttuuri. ^[13] Kanada onkin monikulttuurinen valtio, ja monikulttuurisuus on ollut hallinnon virallinen politiikka vuodesta 1971. Yhdysvallat tunnetaan yleisesti kansojen ”sulatusuunina” , kun Kanada puolestaan on kansojen ”mosaiikki”, jossa jokainen kansanryhma on muodostanut oman palan mosaiikkiin. ^[119]

Kanadan kulttuurin monimuotoisuutta lisaa se, etta Britannian ja Ranskan siirtomaavaikutus on ollut myos moninainen. Brittiuudisasukkaiden joukossa oli englantilaisia, irlantilaisia, walesilaisia ja skotteja. Ranskalaiset puolestaan jakautuivat 1760-luvulla kanadanranskalaisiin ja acadialaisiin . Lisaksi britit ja ranskalaiset sekoittuivat alkuperaisasukkaisiin, ja nain syntyivat metisit . Alkuperaiskansat ovat lisaksi jakaantuneet useisiin kulttuuriryhmiin, ja 1800-luvun puolivalista lahtien maahan on muuttanut runsaasti maahanmuuttajia myos muista maista. ^[120]

Yhdysvaltalainen kulttuuri on myos vaikuttanut paljon Kanadaan, ja vuoden 1951 raportin mukaan kanadalainen kulttuuri oli jo lahes sulautunut naapurimaansa kulttuuriin erityisesti yhdysvaltalaisten elokuvien, radiolahetysten ja aikakauslehtien invaasion takia. Taman jalkeen hallinto ilmoitti, etta kanadalaisia medioita pitaa rohkaista julkaisemaan kanadalaisia teoksia. ^[13] Esimerkiksi televisio- ja radiokanavien sisallosta osa taytyy olla kanadalaista tuotantoa, vaadittu osuus vaihtelee ohjelmien ja kanavien formaatin mukaan. ^[121]

Kanadan kansallissymboleihin ovat vaikuttaneet maan luonto, historia ja alkuperaiskansat. Erityisesti vaahteranlehti on tunnettu kanadalainen symboli, ja se esiintyykin muun muassa lipussa ja vaakunassa . ^[122] Muita tunnettuja symboleja ovat muun muassa majava , vaahterasiirappi , ratsupoliisi ja monarkiaa kuvastava kruunu. ^[123] Kanadan kansallislaulu on Calixa Lavalleen saveltama ” O Canada ”. ^[124]

Kanadalainen keittio vaihtelee paljon alueittain. Itaisten provinssien keittioon on vaikuttanut meren laheisyys, ja niissa syodaan esimerkiksi paljon hummereita ja turskaa . New Brunswickissa on jo nahtavissa ranskalaisvaikutteet, ja siella tarjoillaan sianlihalla taytettyja perunoita, poutine rapee . Quebecin ruokakulttuuri on hyvin ranskalaista, mutta osavaltio on myos maailman suurin vaahterasiirapin tuottaja. Ontario puolestaan on Kanada pienoiskoossa, ja siella yhdistyvat monien alueiden ruoat. Alberta on Kanadan naudanlihapaakaupunki. Manitobassa on laajat itaeurooppalaiset vaikutteet, ja sinne on tullut heidan mukanaan muun muassa pierogeita ja makkaroita. Brittilaisessa Kolumbiassa merenantimet ovat jalleen paaosassa. Alkuperaisasukkaiden keittio on ihan omanlaisensa, ja esimerkiksi inuiteilla on monia eksoottisempia ruokalajeja, kuten valaanihosta tehty maktaaq . ^[125]

Kanadan taiteet ovat kaytannossa vasta 1900-luvulla alkaneet saada omaleimaisia piirteita. ^[126] Kanadalainen maalaustaide on tyypillisimmillaan maisemamaalausta . Ensimmaisena selvasti kanadalaisen tyyliin kehitti 1920-luvulla niin sanottu Seitseman ryhma , jonka jasenet maalasi myos maisemia. Vaikka 1900-luvulla Kanadankin kuvataiteessa ovat vaikuttaneet vuosisadan lansimaiset taidesuunnat abstraktista taiteesta kasitetaiteeseen , niin silti maisemat ovat olleet monien taiteilijoiden suosikkiaiheita. Kanadan alkuperaisasukkaat tekivat veistoksia ja kasitoita paljon ennen eurooppalaisten tuloa, ja niita on alettu myos pitaa taiteena vasta 1900-luvulla. ^[13]

Kirjallisuus jakautuu Kanadassa erityisesti englannin- ja ranskankieliseen kirjallisuuteen. Yleisimmat kanadalaisen kirjallisuuden teemat ovat suhtautuminen luontoon ja rajaelamaan seka Kanadan asemaan maailmassa. ^[127] Joidenkin kirjallisuudentutkijoiden mielesta kansallista kanadalaista kirjallisuutta ei varsinaisesti ole. ^[128] Monet kaupallisesti merkittavimmat kanadalaiskirjailijat, kuten Margaret Atwood , Mordecai Richler , Douglas Coupland ja Michael Ondaatje eivat olekaan teemoiltaan erityisen kanadalaisia. ^[126]

Eurooppalaisten maahanmuuttajien ansiosta taidemusiikilla on vahvat perinteet Kanadassa, ja esimerkiksi kaikissa suurimmissa kaupungeissa on oma sinfoniaorkesterinsa. Todennakoisesti tunnetuin kanadalainen klassinen muusikko on pianisti Glenn Gould . ^[129] Kanada on tuottanut myos suuren maaran kansainvalisesti menestyneita populaarimuusikoita, joista kuitenkin monet, kuten Neil Young , Joni Mitchell , Leonard Cohen ja The Band ovat tehneet uransa Kanadan ulkopuolella. ^[13] Ensimmainen todella tunnettu kanadalainen kevyen musiikin esittaja oli Paul Anka , ja hanen jalkeensa ovat saavuttaneet suosiota muun muassa Shania Twain , k.d. lang , Justin Bieber ja Celine Dion . ^[129] Viime aikoina myos muusikot kuten Shawn Mendes , Drake , The Weeknd ja Carly Rae Jepsen ovat kasvattaneet suosiotaan erityisesti Yhdysvalloissa. ^{[130] [131] [132] [133]}

Kanadassa on syntynyt useita tunnettuja elokuvanayttelijoita ja -ohjaajia, mutta he tekevat uraansa usein Hollywoodissa eivatka nain yleensa saa tunnustusta kanadalaisina. Kanadassa tuotetaan myos monia Hollywood-elokuvia, ja erityisesti Vancouverin seutua on alettu kutsua Pohjois-Hollywoodiksi. ^[127] Kanadan oma elokuvatuotanto on kuitenkin vaikeuksissa, silla yhdysvaltalaiset elokuvat valtaavat usein maan elokuvateatterit, joihin on vaikea saada mahtumaan kotimaassa tehtyja elokuvia. ^[134] Tunnetuimpia kanadalaisia ohjaajia ovat muun muassa David Cronenberg , Paul Haggis ja James Cameron . Tunnettuja nayttelijoita ovat muun muassa Jim Carrey , Michael J. Fox , Keanu Reeves ja Donald Sutherland . ^[127]

Jokaisessa suuressa tai keskikokoisessa kaupungissa ilmestyy ainakin yksi sanomalehti , ja suurimmissa kaupungeissa on useampiakin paivalehtia. Kanadassa ilmestyy kaksi suurta ”kansallista” sanomalehtea, jotka ovat molemmat englanninkielisia, The Globe and Mail ja National Post . ^[13] The Globe and Mailin paivalevikki on suurin (317 781). Seuraavaksi suurin lehti on Toronto Star . ^[135] Maan suurin lehtikustantaja on Sun Media . Sanomalehtia palvelee uutistoimisto The Canadien Press . ^[13]

Kanadan yleisradioyhtio on CBC , Canadian Broadcasting Corporation, jolla on seka englannin- etta ranskankielinen televisio- ja radioverkko. Yksityinen CTV on toinen kansallinen verkko. Kanadassa toimii 685 (2007) televisiokanavaa, joista 456 on englanninkielisia, 103 ranskankielisia ja 126 muilla kielilla. ^[136] Maassa toimii myos 1 222 radiokanavaa, joista 912 on englanninkielisia, 274 ranskankielisia ja 36 lahettaa ohjelmaa muilla kielilla. ^[137]

Tammikuussa 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan noin 21,9 miljoonaa kanadalaista eli noin 66 prosenttia maan vaestosta kayttaa Internetia . Internetin kayttajien maarassa Kanada sijoittuu maailman maista 12. sijalle. ^[138] . Laajakaistayhteyksien kayttajia maassa on noin 6,7 miljoonaa, mika on 8. eniten maailmassa. ^[139] Vuoteen 2009 mennessa koti-internet liittymia oli 10,1 miljoonaa, joka on noin 75 prosenttia maan kaikista talouksista. Nopeiden liittymien kayttajamaarat ovat myos lisaantyneet viime vuosina. Vuonna 2009 1,5 Mbps tai nopeampien liittymien maara nousi 62 prosenttiin, edellisen vuoden 52 prosentista. ^[140]

Paaartikkeli: Kanadan urheilu

Kanadan viralliset kansallisurheilulajit ovat jaakiekko ja haavipallo eli lacrosse. ^[141] Jaakiekko on kuitenkin selvasti suosituin laji, ja vuonna 1917 perustetussa NHL -liigassa kaikki joukkueet olivat alkujaan kanadalaisia. ^[142] Nykyaan sarjan 32 joukkueesta seitseman tulee Kanadasta, ^[143] mutta kanadalaispelaajia on kuitenkin enemman kuin muiden maiden pelaajia yhteensa. ^[144] Lisaksi monet jaakiekon kautta aikojen parhaista pelaajista, kuten Wayne Gretzky ja Gordie Howe , ovat kanadalaisia. ^[13]

Muita paljon seurattuja lajeja ovat muun muassa curling ja kanadalainen jalkapallo ^{[145] [146]} . Golfia , baseballia , hiihtoa , jalkapalloa , lentopalloa ja koripalloa harrastetaan paljon harrastelijatasolla, mutta ammattilaissarjat eivat ole niin laajoja.

Kanadassa on pidetty kolmet olympialaiset, kesaolympialaiset 1976 , talviolympialaiset 1988 ja talviolympialaiset 2010 . Maa on osallistunut jokaisiin olympialaisiin kesaolympialaisista 1904 lahtien kesaolympialaisia 1980 lukuun ottamatta. Kanadan menestyneimmat olympiaurheilijat ovat pyorailija ja pikaluistelija Clara Hughes ja pikaluistelija Cindy Klassen . ^[147]

Kanadalla on yksi Formula 1 -sarjan maailmanmestari Jacques Villeneuve. ^[148]

• Statistics Canada Canada's national statistical agency. Viitattu 21.9.2007.
• Study in Canada Edge Interactive. Viitattu 21.9.2007.
• Canada Encyclopædia Britannica . 2012. Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 23.4.2012. (englanniksi)
• Canada The World Factbook . 12.4.2012. Washington: CIA. Arkistoitu 30.4.2019. Viitattu 3.5.2012. (englanniksi)
• Canada Year Book 2011 . Minister of Industry, 2011. ISBN 978-0-660-20056-9 . Chapters in PDF (viitattu 18.5.2012). (englanniksi)
• Geographica . Konemann, 2003. ISBN 3-89731-916-0 .
• Haggett, Peter (toim.):  Encyclopedia of World Geography . Tarrytown, New York: Marshall Cavendish Corporation, 2002. ISBN 0-7614-7289-4 . Google-kirjat (viitattu 23.4.2012). (englanniksi)
• Henriksson, Markku:  Kanada ? Vaahteranlehden maa . Helsinki: Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-965-2 .
• Kanadan maaraportti (pdf) 23.6.2010. Washington: Finpro. Viitattu 7.6.2012.
• Mitchell Beazley Ltd., Bertelsmann Lexikon Verlag GmbH:  Maailma nyt: Pohjois- ja Keski-Amerikka seka Isot-Antillit . Weilin+Goos, 1992. ISBN 951-35-4919-4 .
• Woehrling, Jose:  Canada . Robbers, Gerhard (toim.): Encyclopedia of World Constitutions . New York: Facts On File, 2007. ISBN 0-8160-6078-9 . Google-kirjat (viitattu 8.5.2012). (englanniksi)
• Zimmerman, Karla (toim.):  Canada . Lonely Planet Publishing, 2011. ISBN 978-1-7417-9234-8 .

• Henrikson, Markku:  Kanada, vaahteranlehden maa . Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-965-2 .
• Maailma tanaan: Kanada ja Arktis . Bonniers Specialmagasiner A/S, 1997. ISBN 87-427-0793-5 .

• Valtion viralliset sivut (englanniksi, ranskaksi)
• Paaministerin viralliset sivut ( Arkistoitu ? Internet Archive) (englanniksi, ranskaksi)
• Kenraalikuvernoorin viralliset sivut (englanniksi, ranskaksi)
• The Atlas of Canada (englanniksi, ranskaksi) ? karttoja
• Statistics Canada (englanniksi, ranskaksi) ? tilastoja
• The Canadian Atlas Online (englanniksi, ranskaksi)
• Lonely Planet ? Canada (englanniksi) ? matkailutietoa
• Suomi-Kanada Seura
• Globalis.fi - Kanadan maaprofiili ( Arkistoitu ? Internet Archive)

n k m Commonwealth realmit ja dominiot Nykyiset Antigua ja Barbuda Australia Bahama Belize Grenada Jamaika Kanada Papua-Uusi-Guinea Saint Kitts ja Nevis Saint Lucia Saint Vincent ja Grenadiinit Salomonsaaret Tuvalu Uusi-Seelanti Yhdistynyt kuningaskunta Entiset Barbados Ceylon Etela-Afrikka Fid?i Gambia Ghana Guyana Intia Irlanti Kenia Malawi Malta Mauritius Newfoundland Nigeria Pakistan Sierra Leone Tanganjika Trinidad ja Tobago Uganda

n k m G8-maat G8-jasenet Italia Japani Kanada Ranska Saksa Venaja (jaadytetty) Yhdysvallat Yhdistynyt kuningaskunta Edustettuna Euroopan unioni G8+5 Brasilia Etela-Afrikka Intia Kiina Meksiko

n k m Kansainyhteiso Jasenvaltiot Antigua ja Barbuda Australia Bahama Bangladesh Barbados Belize Botswana Brunei Dominica Etela-Afrikka Fid?i Gabon Gambia Ghana Grenada Guyana Intia Jamaika Kamerun Kanada Kenia Kiribati Kypros Lesotho Malawi Malesia Malediivit Malta Mauritius Mosambik Namibia Nauru Nigeria Pakistan Papua-Uusi-Guinea Ruanda Saint Kitts ja Nevis Saint Lucia Saint Vincent ja Grenadiinit Salomonsaaret Sambia Samoa Seychellit Sierra Leone Singapore Sri Lanka Swazimaa Tansania Togo Tonga Trinidad ja Tobago Tuvalu Uganda Uusi-Seelanti Vanuatu Yhdistynyt kuningaskunta

n k m Pohjois-Atlantin liitto Jasenvaltiot Alankomaat   Albania   Belgia   Bulgaria   Espanja   Islanti   Italia   Kanada   Kreikka   Kroatia   Latvia   Liettua   Luxemburg   Montenegro Norja   Pohjois-Makedonia   Portugali   Puola   Ranska   Romania   Ruotsi Saksa   Slovakia   Slovenia   Suomi Tanska   T?ekki   Turkki   Unkari   Viro   Yhdistynyt kuningaskunta Yhdysvallat Rakenne Paamaja Paasihteeri Supreme Headquarters Allied Powers Europe Parlamentaarinen yleiskokous Standardointisopimus Kahdenvaliset suhteet Major non-NATO ally Naton rauhankumppanuus Tunnukset Naton lippu

n k m Frankofonisten maiden yhteistyojarjesto Jasenet Jasenet Albania Andorra Armenia Belgia Benin Bulgaria Burkina Faso Burundi Djibouti Dominica Egypti Kambod?a Kamerun Kanada Kap Verde Keski-Afrikan tasavalta Komorit Kongon demokraattinen tasavalta Kongon tasavalta Kreikka Gabon Guinea Guinea-Bissau Haiti Norsunluurannikko Laos Libanon Luxembourg Pohjois-Makedonia Madagascar Mali Marokko Mauritania Mauritius Moldova Monaco Niger Paivantasaajan Guinea Ranska Romania Ruanda Saint Lucia Sao Tome ja Principe Senegal Seychellit Sveitsi Togo T?ad Tunisia Vanuatu Vietnam Alueelliset jasenet Belgian ranskankielinen yhteiso New Brunswick Quebec Liitannaisjasenet Ghana Kosovo Kypros Serbia Uusi-Kaledonia Qatar Yhdistyneet Arabiemiraatit Tarkkailijajasenet Argentina Bosnia ja Hertsegovina Costa Rica Dominikaaninen tasavalta Etela-Korea Gambia Georgia Irlanti Itavalta Kroatia Latvia Liettua Louisiana Malta Mexico Montenegro Mosambik Ontario Puola Slovakia Slovenia Thaimaa T?ekki Unkari Ukraina Uruguay Viro Kulttuuri Ranskan kieli Frankofoniset kisat TV5Monde