Tämä on lupaava artikkeli.

Gambia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tama artikkeli kasittelee valtiota. Nimen muita merkityksia on lueteltu tasmennyssivulla .
Gambian tasavalta
Republic of The Gambia
Gambian lippu Gambian vaakuna
lippu vaakuna

Gambian sijainti Afrikassa tummanvihreällä
Gambian sijainti Afrikassa tummanvihrealla

Valtiomuoto presidentiaalinen tasavalta
Presidentti Adama Barrow
Paakaupunki Banjul
13°27′11″N , 16°34′39″W
Muita kaupunkeja Serrekunda
Pinta-ala
– yhteensa 11 295 km² [1]  ( sijalla 158 )
– josta sisavesia 1 180 km² (10,4 %)
Vakiluku (2022) 2 413 403 [2] ( sijalla 144 )
–  vaestotiheys 238 as. / km²
– vaestonkasvu 2,29 % [2] (2022)
Viralliset kielet englanti
Lukutaito 55,5 %
Valuutta dalasi ( GMD )
BKT (2020)
– yhteensa 5,22 mrd. USD (PPP) [2]  ( sijalla 176 )
– per asukas 2 200 USD
HDI (2019) 0,496 [3] ( sijalla 172 )
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
–  maatalous 20,4 % [2]
–  teollisuus 14,2 % [2]
–  palvelut 65,4 % [2]
Aikavyohyke UTC 0
– kesaaika ei kaytossa
Itsenaisyys
 ? Yhdistyneesta kuningaskunnasta
18. helmikuuta 1965
Lyhenne GM
Kansainvalinen
suuntanumero 		+220
Tunnuslause Progress, Peace, Prosperity
(”Kehitys, rauha, vauraus”)
Kansallislaulu ” For The Gambia Our Homeland ”
Edeltaja(t)   Gambia (Commonwealth realm)
(1965?1970)
Gambian siirtomaan ja protektoraatin lippu Gambian siirtomaa ja protektoraatti
(1821?1965)

Gambian tasavalta [4] eli Gambia on valtio Lansi-Afrikassa . Se on pinta-alaltaan Manner-Afrikan pienin maa ja alueeltaankin erikoisen muotoinen, silla sen rajat myotailevat Gambiajoen juoksua. Joki virtaa valtion lapi ja laskee Atlantin valtamereen . 80 kilometrin pituista merenrantaa lukuun ottamatta Gambiaa ymparoi joka puolelta Senegal , jonka kanssa silla on yhteista rajaa 740 kilometria.

Gambia kuului aiemmin Brittilaiseen imperiumiin . Se itsenaistyi vuonna 1965 viimeisena brittien siirtomaana Afrikassa. Maan paakaupunki on Banjul . Gambian tasavalta oli Kansainyhteison jasen vuosina 1965?2013 ja liittyi Kansainyhteison jaseneksi uudelleen vuonna 2018. Gambia kuuluu myos Afrikan unioniin . [5]

Maantiede

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Gambian kartta.
Gambiajoki .
Paaartikkeli: Gambian maantiede

Pinnanmuodot ja sijainti

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Gambia on pieni ja kapea valtio Lansi-Afrikassa Gambiajoen ymparilla. [6] Se on Afrikan mannermaan pienin valtio, ja sen pinta-ala on 11 295 km² neliokilometria. [1] Gambian leveys on noin 24?48 kilometria, ja se seuraa Gambiajokea melkein 480 kilometrin verran sisamaahan. [6] Koko joki on noin 1 120 kilometria pitka ja saa alkunsa Guineasta , josta virtaa Senegalin kautta Gambiaan. [7]

Gambia on melkein taysin Senegalin enklaavi , ja maalla on vain kapea Atlantin rannikkokaistale. [6] Maa on myos matala, ja Gambiajoki laskeutuu maan itarajalta vain 10 metria merelle. Gambian itaosassa joki on muodostanut matalia laaksoja lateriittimaahan . Valtion korkein kohta on 53 metrin korkuinen Red Rock. [8]

Ilmasto ja luonto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Gambiassa vallitsee tyypillinen lansiafrikkalainen ilmasto: kuuma sadekausi kestaa kesakuusta marraskuuhun ja kuivempi viileampi kausi marraskuusta toukokuuhun. [9]

Gambian ymparisto on muuttunut paljon ihmisen vaikutuksesta, ja viela 1900-luvun alussa maa kasvoi metsia ja luonnontilaista savannia . Metsamaat ovat sailyneet paremmin Gambiajoen etelapuolella, mutta pohjoisosa on isolta osaltaan otettu maatalouskayttoon. Maan koilliskulmassa on harvemmin asuttu alue, jossa on edelleen pensas- ja metsasavannia. [8]

Useimmat suuret elaimet, kuten elefantit, on metsastetty sukupuuttoon. Gambiajoen kansallispuistossa elaa viela virtahepoja. Yleisimmin tavattavat nisakkaat ovat apinoita: paviaaneja ja pienempia apinoita, kuten oliiviruostegueretsa ja husaariapina . Jokisuulla elaa delfiineita. Lintujen runsaslajisuus on harvinaista nain pienelle alueelle: niita on tavattu 560 lajia. [10]

Historia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Varhaisvaiheet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Senegambian kivikehat .
James Island ja sen linnoitus 1755.

Gambian ensimmaisista asukkaista ei ole paljoakaan tietoa, mutta se oli ensimmaisia paikkoja, joissa kasvatettiin afrikanriisia . [11] Ensimmaiset kirjalliset maininnat Gambiasta loytyvat Hanno Merenkulkijan Lansi-Afrikan matkan kuvauksesta vuodelta 470 eaa. [9] seka 800- ja 900-luvuilta arabikauppiaiden muistiinpanoista. [12]

Senegambian alueella pystytettiin 1000-luvulla kivikehia , joilla oli alueen asukkaille jonkinlaista rituaalista merkitysta. Malin kuningaskunta valloitti 1200-luvulta alkaen valtaosan Gambiajoen laaksoista, ja monet alueen asukkaat omaksuivat mandinkojen kulttuurin. Gambiaan tuli samoihin aikoihin myos wolofeja , serereita ja fulbeja . Malin kuningaskunnan heikentyessa Gambiajoen varsi jakautui useisiin mandinkavaltioihin. [11]

Islam

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Islam levisi Lansi-Afrikkaan Saharan poikki jihadina Mauretaniasta kasin seka muslimikauppiaiden karavaaneissa. Niiden kuljettamia tarkeimpia tuotteita olivat orjat, kulta ja suola. Lansi-Afrikasta kehittyi niiden myota maailman suurin orjakaupan keskus. [13] Senegambian alueella Malin kuningaskunnan (1235?1670) muistoa pitivat ylla pienimuotoiset valtiot, joiden johdossa olivat usein islamilaiset pyhat miehet, maraboutit . Niiden keskeinen tehtava oli harjoittaa jihadia, jonka avulla hankittiin orjia maatalouteen ja kaupankayntiin.Tarkea instituutio olivat koraanikoulut , jotka olivat myos barakan jakamisen keskuksia. Senegambiassa jakhanket olivat tarkea muslimiheimo, joka harjoitti maataloutta ja kavi kauppaa. [14]

Eurooppalaiset: orjakauppa ja siirtomaa-aika

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Portugalilaisen prinssi Henrik Purjehtijan palveluksessa toiminut venetsialainen Alvise Cadamosto saapui Gambian suulle 1455. [15] Portugalilaiset perustivat 1500-luvulla kauppapaikan ja Kuurinmaan herttuakunta 1661. Englantilaiset valloittivat sen ja antoivat uuden linnoituksen nimeksi James Island . Ranska puolestaan perusti 1681 kauppapaikan Albredaan . [11] 1600- ja 1700-lukujen aikana Englanti ja Ranska taistelivat vallasta Gambian ja Senegalin alueella, kunnes Versaillesin sopimuksella 1783 Gambia maariteltiin kuuluvaksi Britannialle. [12]

Orjakauppa Gambian alueella oli mittavaa 1500-luvulta aina 1800-luvun alkuun asti, ja alueelta vietiin kaikkiaan jopa kolme miljoona orjaa Amerikkaan. Orjakauppa Brittilaisessa imperiumissa kiellettiin 1807, mutta kiellon voimaansaattaminen Gambiassa oli hidasta. [12] Sen lakkauttamiseksi britit perustivat 1816 Gambiajoen suulle Bathurstin tukikohdan (nykyinen Banjul ). Britti eivat tunkeutuneet kuitenkaan pidemmalle sisamaahan. Siihen oli osittain syyna islamilaisten marabout -johtajien ja soninkien valinen sota missa soninket lopulta tuhottiin. [11]

Britannia hallinnoi vuoteen 1889 Gambiaa Sierra Leonesta ja yritti myydakin sita muutaman kerran Ranskalle, joka hallitsi muuta Senegambiaa. Kauppa heratti kuitenkin vastarintaa seka Britanniassa etta Gambiassa. [15] Britannia julisti 1894 sisamaan kuuluvan protektoraattiin , ja 1899 Britannia ja Ranska sopivat Gambian rajoista. Britannia jakoi protektoraatin paallikkokuntiin eika itse kiinnittanyt kovinkaan paljoa alueen kehittamiseen. Gambia pysyi pitkaan hyvin maatalousvoittoisena alueena. [16]

Dawda Jawaran aika (1962?1994)

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Gambian itsenaisyysmielisyys alkoi vahvistua 1960-luvulla. [15] Itsehallinto laajeni asteittain, ja 18. helmikuuta 1965 Gambia itsenaistyi perustuslaillisena monarkiana, ( Commonwealth realm ), jonka valtionpaamies oli Britannian monarkki. Vuonna 1970 maa muuttui tasavallaksi ja presidentiksi nousi siihenastinen paaministeri [17] Dawda Jawara . [12]

Gambia oli itsenaistyessaan vaikeassa tilanteessa, silla silla ei ollut kokoeneita hallintovirkamiehia, ylemman asteen koulutusta eika juurikaan teollisuutta. Maa alkoi 1960-luvun lopulla markkinoida hiekkarantojaan eurooppalaisille. Britit ja skandinavialaiset rakennuttivat Bakauhun ja Fajaraan hotelleja, ja vuonna 1975 yli 25 000 turistia vieraili maassa. Jawaran hallinto ei muuten pystynyt monipuolistimaan taloutta, ja 1970-luvulla melkein 85 prosenttia kansasta sai toimeentulonsa maataloudesta. [18]

Maa joutui kriisiin vuonna 1981 Kukoi Sanyangin johtaman verisen vallankaappausyrityksen seurauksena, mutta senegalilaisten joukkojen tuella kapina kukistettiin viikon taistelujen jalkeen. Niissa sai surmansa viisisataa ihmista. [19] Kaappausyrityksen jalkimainingeissa Senegal ja Gambia muodostivat 1982 Senegambian konfederaation . Molemmat valtiot sailyivat itsenaisena, mutta asevoimat ja talous pyrittiin yhtenaistamaan. [15] Konfederaatio ei saanut kannatusta Gambiassa, joka erosi siita 1989. [18]

Yahya Jammehin aika (1994?2017)

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Heinakuussa 1994 sotilaskaappaus syrjaytti presidentti Jawaran ja maan johtoon nousi 29-vuotias kapteeni Yahya Jammeh . Kaappausta selitettiin Jawaran ja taman puolueen korruptiolla ja huonolla hallinnalla. Sotilasjohto kukisti raa'asti toisinajattelijat ja poliittinen toiminta oli kielletty elokuuhun 1996. Presidentinvaalit pidettiin myohemmin samana vuonna, ja niissa Jammeh valittiin presidentiksi. Paluu siviilihallintoon auttoi maan kansainvalisissa suhteissa. [15]

Jammeh valittiin uudelleen 2001, 2006 ja 2011, ja viela vuoden 2001 ja 2006 vaaleja pidettiin suhteellisen vapaina ja rehellisina. Hallinto muuttui koko ajan itsevaltaisemmaksi, ja lehdistonvapautta alettiin rajoittaa. Maassa tapahtui myos monia ihmisoikeusrikkomuksia . Kansainvalisen kritiikin seurauksena Jammeh veti Gambian 2013 pois Kansainyhteisosta ja 2016 Kansainvalisesta rikostuomioistuimesta . [15]

Oppositio oli pitkaan ollut hyvin hajanainen, mutta vuoden 2016 presidentinvaaleihin merkittavimmat oppositiopuolueet yhdistyivat Adama Barrowin taakse. [20] Jammeh havisi yllattaen, ja Barrow valittiin presidentiksi. [21] [22] Jammeh alkuun tunnusti havionsa, mutta sitten han pian kielsi vaalituloksen. Alueen muiden maiden sotilaallisen intervention uhka pakotti lopulta Jammehin hyvaksymaan tappionsa ja han lahti tammikuussa 2017 Gambiasta. [23]

Jammehia on syytetty vakavista ihmisoikeusloukkauksista, kuten murhasta, raiskauksesta ja kidutuksesta, kuten totuus-, sovinto- ja hyvityskomission loppuraportissa korostetaan, han asuu nyt maanpaossa Paivantasaajan Guineassa. lahde?

Adama Barrowin aika (2017?)

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Barrow sai haltuunsa kaytannossa konkurssissa olleen valtion, jonka instituutiot olivat hyvin heikkoja. Jammeh oli rakentanut valtiosta lahinna henkilokohtaisen valtansa jatkeen. Han oli myos varastanut valtion varoja perati miljardin dollarin arvosta. [24] Barrow lupasi tammikuussa 2017 alkaa toteuttaa uudistuksia ja palauttaa poliittinen vakaus seka uudistaa maan taloutta. [15] Barrow koettiin alkuun suurena sankarina, koska han oli keskeisesti vaikuttamassa siihen, etta vihatusta ja pelatysta Jammehista oltiin paasty eroon. Tyytymattomyys on kuitenkin lisaantynyt myos hanen hallintoaan kohtaan. Korruptio, tyottomyys, huono hallinto ja tehottomuus seka vallan vaarinkaytokset ovat jatkuneet. Samanlaisia ihmisoikeusrikoksia kuin aiemmin Jammehin aikana ei kuitenkaan ole enaa esiintynyt. [25]

Gambian suhteet Senegaliin ovat Barrowin aikana olleet paremmat kuin koskaan aiemmin ja hanella on erittain hyva yhteistyosuhde Senegalin presidentin Macky Sallin kanssa. [26]

Politiikka

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Poliittinen jarjestelma

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Arch 22 rakennettiin Banjuliin 1990-luvun vallankaappauksen kunniaksi.

Gambia on monipuoluedemokratia, jonka valtionpaamies ja hallituksen paamies on maan presidentti . Presidentti valitaan viiden vuoden valein, ja vuoden 2021 vaaleissa istuva presidentti Adama Barrow sai jatkokauden. [27] Vaikka presidentilla on edelleen paljon valtaa, parlamentin asema on de facto paranemassa pitkan Yahya Jammehin kauden jaljilta. [28]

Ennen vuoden 1994 sotilasvallankaappausta Gambia oli yksi vanhimmista monipuoluedemokratioista Afrikassa. Vapaita vaaleja oli pidetty viiden vuoden valein sen itsenaisyydesta lahtien. Vallankaappauksen jalkeen presidentti Dawda Jawaran People’s Progressive Party -puolueen poliitikkoja kiellettiin osallistumasta politiikkaan ja tama kielto oli voimassa kesakuuhun 2001 asti. [19]

Gambian yksikamarinen parlamentti valitaan myos viisivuotiskausille. Vaaleissa valitaan 48 edustajaa, ja presidentti nimittaa loput 5 edustajaa. [29] Presidentti Barrowin Kansallinen kansanpuolue sai vuoden 2022 vaaleissa 18 paikkaa ja Yhdistynyt demokraattinen puolue 16 paikkaa. [30] Kaikkiaan viisi puolue sai ehdokkaita lapi, ja lisaksi 12 edustajaa valittiin sitoutumattomina. [31] Gambian puolueet ovat nuoria, silla vuoden 2017 vallanvaihdoksen jalkeen niita on perustettu useita. Entinen valtapuolue APRC on samalla menettanyt asemansa. [32]

Ulkopolitiikka

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yahya Jammehin noustua valtaan verettoman vallankaappauksen jalkeen vuonna 1994 han vakiinnutti asemansa kiistanalaisena johtajana. Hanen valtakautensa viimeisina vuosikymmenina han tuli tunnetuksi kiistanalaisista puheistaan Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa ja lansimaiden vastaisesta retoriikastaan. Jammeh katkaisi diplomaattiset suhteet Taiwanin kanssa kahden vuosikymmenen hyodyllisen liiton jalkeen ja tuli entista vihamielisemmaksi Lansimaita kohtaan. Jammeh etsi yhteistyota Kiinan , Qatarin ja Kuwaitin kaltaisten Persianlahden maiden kanssa. Kotimaan rintamalla han pyrki luomaan islamilaisen identiteetin . Vaikka Jammeh oli paljon riippuvainen Euroopan unionin taloudellisesta tuesta, han kasvoi yha sotaisammaksi ja yhteistyohaluttomammaksi. Tilanne johti suhteiden katkaisemiseen EU:n kanssa, sen ylimman diplomaatin karkottamiseen ja Gambian ulkopolitiikan siirtymiseen kohti Kiinaa ja Persianlahden maita. [33]

Vapaudet ja ihmisoikeudet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Freedom Housen vuoden 2022 raportin mukaan Gambia on osittain vapaa valtio. Adama Barrowin aikana kokoontumis- , yhdistymis- ja sananvapaus ovat parantuneet, vaikka hallintoa on myos kritisoitu korruptiosta . Taman lisaksi LGBT+ -ihmiset kohtaavat vakavaa syrjintaa ja naisiin kohdistuva vakivalta on edelleen vakava ongelma. [29]

Hallinnolliset alueet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Kuningas Fahadin moskeija Banjulissa.

Gambia on jaettu viiteen alueeseen, jotka ovat Central River , Lower River , North Bank , Upper River ja West Coast . Lisaksi Banjul , maan paakaupunki, muodostaa oman hallintoalueensa. [34]

Alueiden rinnalla toimivat paikallishallintoalueet ( engl. Local goverment areas ), joita on kahdeksan. Osalla paikallishallintoalueista ja alueista on aivan identtiset rajat. Gambian alueet jakautuvat edelleen 37 piirikuntaan. [34]

Talous

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Torielamaa Serrekundassa .

Gambian talous nojaa perinteisesti omavaraisviljelyyn, ja maapahkinoita on kasvatettu vientiin. Seismisilla tutkimuksilla on paatelty, etta merialueilla saattaa olla oljya tai maakaasua. [12] Merkittavimmat vientituotteet ovat maapahkinat , kala, puuvilla ja palmunytimet. Lisaksi maa saa paljon valuuttatuloja matkailusta . [35] Tarkeimmat vientikumppanit ovat Intia , Iso-Britannia ja Ranska. [35]

Gambia on Lansi-Afrikan talousyhteison ( ECOWAS ) jasen. Yhdessa Ghanan, Nigerian, Sierra Leonen ja Guinean kanssa Gambia on perustanut West African Monetary Zonen (WAMZ), joka valmistelee yhteisvaluutan Econ kayttoon ottoa. [36]

Matkailu

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Matkailu alkoi Gambiassa vuonna 1965, kun 300 ruotsalaista matkailijaa saapui maahan risteilylla. [37] Risteilyn oli jarjestanyt ruotsalainen Bertil Harding yhdessa matkanjarjestaja Vingresorin kanssa. Gambia nahtiin erinomaisena maana paeta kylmaa pohjoisen talvea, ja auringon ja rantojen lisaksi eurooppalaiset pystyivat nauttimaan paikallisesta afrikkalaisesta kulttuurista. [38] Matkailijoiden maara kasvoi nopeasti, ja vuonna 1976 heita kavi maassa yhteensa 25 000. [39] Nykyaan Gambian talous nojaa vahvasti matkailuun, ja hallitus pyrkii tukemaan sen kasvua. [35]

Liikenne

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Maan ainoa lentoasema Banjulin kansainvalinen lentoasema sijaitsee 24 kilometria paakaupungista lounaaseen Yundumissa. [40] Laivavaylaa on 390 kilometria Gambiajoessa. Pienet merikelpoiset alukset paasevat etenemaan siita 190 kilometria. [35] Suurin osa lentomatkustajista tulee charter-lennoilla, ja ainoa reittilentoyhteys Euroopasta on Brysselin kautta. Suomen matkatoimistoista Tjareborg lentaa suorilla lennoilla Banjuliin. Maan sisaista liikennetta hoitavat minibussit ja taksit. Ne kulkevat yleensa joen etelarantaa seurailevalla huonokuntoisella maantiella. [41]

Vaesto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Gambialainen tytto.

Vaestorakenne

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Gambian vakiluku oli YK:n mukaan 2,1 miljoonaa vuonna 2017. Vaestosta 45 prosenttia oli alle 15-vuotiaita, 20 prosenttia 15?24-vuotiaita, 31 prosenttia 25?59-vuotiaita ja 4 prosenttia 60 vuotta tayttaneita. [42] Vuonna 2022 CIA arvioi Gambian vakiluvuksi 2,4 miljoonaa ja vaestonkasvuksi 2,29 prosenttia vuodessa. [2] YK:n vuoden 2017 ennusteen mukaan vakiluku nousee noin 4,6 miljoonaan vuoteen 2050 mennessa. [42]

Etnisesti gambialaiset jakautuivat eri afrikkalaisiin kansoihin, joista suurimmat olivat vuoden 2020 arvion mukaan: [2]

Uskonnollisesti 96,4 % gambialaisista on muslimeita, 3,5 % kristittyja ja noin 0,1 % muita. Gambialaisista 64 % asui kaupungeissa vuonna 2022, ja urbanisoitumisen arvioitiin jatkuvan 3,8 prosentin vuosivauhdilla. [2]

Kaupungistuminen on nopeaa. [35] Vuoden 2013 vaestonlaskennan mukaan maassa oli kuusi yli 30 000 asukkaan kaupunkia. Edelliset vaestonlaskentatiedot ovat vuodelta 1993, ja 20 vuodessa kaupungistuminen on ollut huomattavaa. [43] Serekundan markkinapaikka on naita kaupunkeja suurempi, mutta se koostuu useista yhteenkasvaneista kylista eika ole hallinnollinen yksikko. [44]

Gambian suurimmat kaupungit [43]
nimi 1993 laskenta 2013 laskenta
Brikama 41 761 81 007
Bunduka Kunda 41 369 55 360
Sukuta 12 170 47 048
Talinding 19 773 40 563
Faji Kunda 12 744 38 121
Banjul 42 326 31 054

15 vuotta tayttaneesta vaestosta lukutaitoisia oli 50,8 prosenttia vuonna 2015. Miehista lukutaitoisia oli 61,8 % ja naisista 41,6 %. [2]

Terveys

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Terveydenhoito on erittain puutteellista. Esimerkiksi aitiyskuolleisuus on erittain korkea. Vuonna 2017 maassa menehtyi arviolta 597 aitia 100 000 synnytysta kohden. Vuonna 2000 vastaava luku oli 932. [45]

Vuonna 2007 arvioitiin, etta HIV:n kantajia oli noin 0,9 % aikuisvaestosta, kaikkiaan noin 8 200 henkea. Antiretroviraalilaakitysta olisi tarvinnut noin 2 300 henkea, mutta sita sai vain noin 18 % heista, alle 500 henkea. Laakitystilanne oli parantunut huomattavasti, silla vuonna 2004 laaketta sai alle kymmenen prosenttia tarvitsijoista. [46]

Vuonna 2007 silloinen presidentti Jammeh heratti epauskoista hammastysta, kun han ilmoitti osaavansa parantaa AIDS:n yrteilla ja banaaneilla. [47]

Kulttuuri

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Suurin osa gambialaisista on muslimeja. Kuvassa moskeija Serrekundassa.

Vaikka Gambiassa elaa monia etnisia ryhmia, niiden valit ovat varsin hyvat, eika uskonnollisten ryhmienkaan valilla ole ollut suurempia yhteenottoja. Eri ryhmat elavat sekaisin, eika mikaan osa ole vain yhden heimon valta-aluetta. Siksi eri ryhmien tavat ja perinteet ovat sekoittuneet muodostaen yhtenaisen gambialaisen kulttuurin. [9]

Perinteisiin gambialaisiin ruokalajeihin kuuluvat eraanlainen liharisotto benachin , kana-papuata base nyebe , hoyrytetyt hirssijauhopallot chere , maapahkinavoissa paistettu kana tai liha riisin kanssa domoda ja maapahkinoista ja riisista keitetty makea puuro chura-gerteh . [9]

Tabaski on vuoden suurin islamilainen juhla. Sita vietetaan samaan aikaan kun islamilaiset tekevat pyhiinvaelluksen Mekka an. Tabaskissa perheenisat uhraavat lampaita sen muistoksi, miten Abraham oli valmis uhraamaan poikansa. [48]

Kunta Kintehin saari Gambiajoessa noin 30 kilometria joen suulta oli merkittava Lansi-Afrikan orjakaupan keskus. Se kuuluu nykyisin Unescon maailmanperintoluetteloon. [49]

Media

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Gambian ainoa televisiokanava on ollut valtion omistuksessa. Yksityisia sanomalehtia on ollut nelja, niita valvottiin aiemmin tiukasti ja kritiikkia ei suvaittu. [50]

Gambian hallitusta on syytetty sananvapauden rajoittamisesta. Vuonna 2002 hyvaksytty laki perusti komission, jolla on valta jakaa toimittajalupia ja vangita toimittajia. Vuonna 2004 hyvaksytty toinen laki mahdollisti vankeusrangaistusten antamisen herjaamisesta seka perui kaikki lehti-, televisio- ja radioluvat pakottaen mediayritykset uudelleenrekisteroitymaan viisi kertaa kalliimmalla hinnalla kuin aikaisemmin. [51] [52]

Pian jalkimmaisen lain hyvaksymisen jalkeen toimittaja Deyda Hydara , yksi uuden lain julkisista vastustajista, murhattiin. Ainoat maanlaajuiset radiokanavat ovat tiukasti hallituksen kontrolloimia. [51]

Toimittajat ilman rajoja on syyttanyt ”presidentti Yahya Jammehin poliisivaltiota ” toimittajien murhista, tuhopoltoista, laittomista pidatyksista seka tappouhkauksista. [53]

Presidentti Adama Barrowin valtakaudella Jammehin jalkeen vuodesta 2017 lahtien sananvapauden ja lehdistonvapauden tila Gambiassa on kohentunut ratkaisevasti. Median ei tarvitse enaa pelata hallituksen tukahduttavaa kontrollia tai kostotoimenpiteita kritiikista. [54]

Urheilu

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Gambia on osallistunut olympiakisoihin vuodesta 1984 alkaen. Se ei ole saanut mitaleita. [55]

Gambiassa toimii 51 jalkapalloseuraa. Gambian jalkapallomaajoukkue oli toukokuussa 2011 FIFAn rankingissa sijalla 103. [56]

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • Baum, Robert: ”Gambia”. Teoksessa Encyclopedia of Africa . Anthony Appiah, Henry Louis Gates (toim.). Oxford: Oxford University Press, 2010. ISBN 9780195337709 . Oxford Reference (Wikipedian lahdekirjasto) (viitattu 9.1.2023). (englanniksi)
  • BTI 2022 Country Report ? Gambia 2022. Gutersloh: Bertelsmann Stiftung. Viitattu 9.1.2023. (englanniksi)
  • Clark, Andrew & Forde, Enid R. A. & Gailey, Harry A: The Gambia Encyclopedia Britannica . 14.11.2022. Viitattu 9.1.2023. (englanniksi)
  • Landscapes of West Africa . Ouagadougou, Burkina Faso: Comite Permanent Inter-etats de Lutte contre la Secheresse dans le Sahel, 2006. Gambian osuus kirjasta (PDF) (viitattu 9.1.2023). (englanniksi) ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  • Lapidus, Ira M.:  A History of Islamic Societies. 3rd. Edition . Cambridge University Press, 2022. ISBN 978-0-521-73297-0 .

Viitteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ a b Landscapes of West Africa, s. 104.
  2. ↑ a b c d e f g h i j Gambia, The The World Factbook . Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  3. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  4. ↑ Republic of The Gambia ? Office of The President ? The State House | statehouse.gov.gm is the official web site for the State House and the President. This site is a source for information about the President, the State House news, Cabinet and the Government statehouse.gov.gm . Arkistoitu 28.1.2017. Viitattu 15.5.2017. (englanniksi)
  5. ↑ The Gambia rejoins the Commonwealth | The Commonwealth thecommonwealth.org . Viitattu 7.12.2019. (englanniksi)
  6. ↑ a b c Clark & Forde & Gailey: The Gambia: Land Encyclopedia Britannica . Viitattu 9.1.2023. (englanniksi)
  7. ↑ Gambia River Encyclopedia Britannica . Viitattu 9.1.2023. (englanniksi)
  8. ↑ a b Landscapes of West Africa, s. 105.
  9. ↑ a b c d Gambia Countries and Their Cultures
  10. ↑ Wildlife Access Gambia . Viitattu 21.1.2017. (englanniksi)
  11. ↑ a b c d Baum: Gambia: Precolonial History.
  12. ↑ a b c d e Background Note Gambia  (Previous Editions) 22.4.2011. US Department of State. Viitattu 28.12.2014.
  13. ↑ Robinson 2011, s. 60
  14. ↑ Lapidus 2022, s. 465, 468
  15. ↑ a b c d e f g Clark & Forde & Gailey: The Gambia: History Encyclopedia Britannica . Viitattu 9.1.2023. (englanniksi)
  16. ↑ Baum: Gambia: British Colonialism.
  17. ↑ Kimmo Kiljunen: Maailman maat ? liput ja historia, artikkeli Gambia.
  18. ↑ a b Baum: Gambia: Independence.
  19. ↑ a b Timeline: The Gambia BBC News
  20. ↑ BTI 2022 Country Report ? Gambia, s. 5.
  21. ↑ Lontoolaiskaupan vartijasta tuli 22 vuotta hallinneen itsevaltiaan syrjayttaja ja Afrikan muutoksen keulakuva ? ”Tama on uusi Gambia” Helsingin Sanomat . 3.12.2016. Viitattu 4.12.2016.
  22. ↑ Astonishment at Gambia election result bbc.com . 2.12.2016. Viitattu 7.12.2019. (englanniksi)
  23. ↑ Matti Karkkainen: Metsantutkimuksen suunnat vuonna 2005. Metsatieteen aikakauskirja , 1970, nro 2. doi : 10.14214/ma.6965 . ISSN 1455-2515 . Artikkelin verkkoversio .
  24. ↑ David Pegg: Gambian ex-president ‘stole almost $1bn before fleeing country’ The Guardian . 27.3.2019. Viitattu 7.12.2019. (englanniksi)
  25. ↑ Ruth Maclean Saikou Jammeh: Gambia's joy gives way to sinking distrust as Barrow clings to power The Guardian . 23.9.2019. Viitattu 7.12.2019. (englanniksi)
  26. ↑ Gambia: Senegal-Gambia Relations to Take New Heights - New Senegambian Ambassador allAfrica.com . 9.10.2018. Viitattu 7.12.2019. (englanniksi)
  27. ↑ The Gambia Overview 22.9.2022. The World Bank Group. Viitattu 11.1.2023. (englanniksi)
  28. ↑ BTI 2022 Country Report ? Gambia, s. 11.
  29. ↑ a b The Gambia: Freedom in the World 2022 Country Report 2022. Freedom House. Viitattu 11.1.2023. (englanniksi)
  30. ↑ Yusef Taylor: Hon Fabakary Jatta & Hon Seedy Njie takeover Leadership of Sixth Legislature 17.4.2022. Gainako Online Newspaper. Viitattu 11.1.2023. (englanniksi)
  31. ↑ The Gambia National Assembly 2022 IFES Election Guide . IFES. Viitattu 11.1.2023. (englanniksi)
  32. ↑ BTI 2022 Country Report ? Gambia, s. 14.
  33. ↑ Jeng, Amat: 2006?2016: The Gambia’s foreign policy: the gradual shift toward China and the Gulf 2018. Dalarna University, Ruotsi. Viitattu 22.4.2023. (englanniksi)
  34. ↑ a b Regions of Gambia Statoids. Viitattu 30.4.2018. (englanniksi)
  35. ↑ a b c d e Gambia The World Factbook . Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  36. ↑ Ecowas Targets 2020 for Single Currency All Africa 2009
  37. ↑ Gambia Tourism & Travel Information Access Gambia. Viitattu 8. syyskuuta 2007. (englanniksi)
  38. ↑ The Way Forward ( Arkistoitu ? Internet Archive) Tejan Nyang, Study Coordinator. Tourism Development
  39. ↑ Lonely Planet: The Gambia & Senegal
  40. ↑ Banjul Yundum International Airport Banjul International Airport, banjulairport.com. Viitattu 19.1.2017. (englanniksi)
  41. ↑ Getting there Getting around
  42. ↑ a b World Population Prospects. The 2017 Revision. Key Findings and Advance Tables (PDF)  (s. 17, 23) United Nations. Viitattu 3.10.2022. (englanniksi)
  43. ↑ a b Major cities Citypopulation . Viitattu 24.3.2019.
  44. ↑ Serrekunda town Access Gambia . Viitattu 24.3.2019. (englanniksi)
  45. ↑ Trends in maternal mortality 2000 to 2017: estimates by WHO, UNICEF, UNFPA, World Bank Group and the United Nations Population Division (PDF)  (Maakohtaiset arviot on esitetty taulukossa 7 s. 99?107) 2019. Maailman terveysjarjesto. Viitattu 3.10.2022. (englanniksi)
  46. ↑ Epidemiological Fact Sheet on HIV and AIDS Gambia 2008 WHO. Arkistoitu 8.7.2011. Viitattu 3.11.2010. (englanniksi)
  47. ↑ The Gambia country profile (Arkistoitu versio) BBC News (englanniksi)
  48. ↑ Tobaski Feast Day Access Gambia
  49. ↑ James Island and Related Sites Unesco
  50. ↑ Gambia Country Profile BBC News
  51. ↑ a b Country Profile: The Gambia BBC. Viitattu 8. syyskuuta 2007. (englanniksi)
  52. ↑ President tightens media laws in The Gambia Mail & Guardian. Viitattu 8. syyskuuta 2007. (englanniksi)
  53. ↑ Gambian vuosikatsaus 2005 Toimittajat ilman rajoja. Viitattu 8. syyskuuta 2007. (englanniksi)
  54. ↑ Deutsche Welle (www.dw.com): The Gambia: A new era of press freedom | DW | 02.05.2018 DW.COM . Viitattu 7.12.2019. (englanniksi)
  55. ↑ Gambia ( Arkistoitu ? Internet Archive) Sport references
  56. ↑ Gambia ( Arkistoitu ? Internet Archive) FIFA

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gambia .
  • Matkaopas aiheesta The Gambia Wikivoyagessa (englanniksi)
Jasenet
Jaadytetty
Tarkkailijat

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gambia&oldid=22416271 ”