Euroalue

Euroalue on niista Euroopan unionin jasenmaista kaytettava nimitys, jotka ovat ottaneet euron kayttoon yhteiseksi rahakseen. Toisinaan kasitteella voidaan viitata kaikkiin EU:n jasenmaihin kokonaisuutena. ^[1] Euroalueeseen valuuttayhteisona kuuluu 20 EU-jasenvaltiota. ^[2] Euroalueeseen kuuluvat Alankomaat , Belgia , Espanja , Irlanti , Italia , Itavalta , Kreikka , Kroatia , Kypros , Latvia , Liettua , Luxemburg , Malta , Portugali , Ranska , Saksa , Slovakia , Slovenia , Suomi ja Viro .

EU:n jasenvaltioiden odotetaan liittyvan euroalueeseen, lukuun ottamatta Tanskaa , joka sai oikeuden pidattya euron kayttoonotosta, silla se oli jasen jo ennen Maastrichtin sopimusta . Ruotsi muodostaa tasta kuviosta mielenkiintoisen poikkeuksen. Ruotsista tuli EU:n jasen vasta Maastrichtin sopimuksen solmimisen jalkeen, mika velvoittaa Ruotsia liittymaan euroalueeseen heti, kun maa tayttaa vaadittavat ehdot. ^[3] Saantojen mukaan maan pitaisi ensin kuulua valuuttakurssimekanismi ERM II :een. Siihen osallistuminen on kuitenkin vapaaehtoista ja nain ollen Ruotsi on laillisen 'porsaanreian' avulla valttanyt euroalueeseen liittymisen. Nelja EU:hun kuulumatonta kaapiovaltiota ? Monaco , Andorra , San Marino ja Vatikaanivaltio ? ovat tehneet EU:n kanssa sopimuksen, etta ne saavat kayttaa euroa valuuttanaan. Myos Kosovo ja Montenegro kayttavat euroa valuuttanaan.

Euroalue syntyi yhdentoista EU-maan laajuisena ja on laajentunut vahitellen sita mukaa kuin muita jasenmaita on liittynyt mukaan. Edellytyksena euroalueeseen liittymiselle maat ovat allekirjoittaneet Maastrichtin sopimuksen ja nain sitoutuneet sopimuksessa euron arvon yllapitamiseksi maariteltyihin vakauskriteereihin (katso lahentymiskriteerit ). Euroalueen maiden rahapolitiikkaa hoitaa Euroopan keskuspankki (EKP).

1. tammikuuta 1999 alkaen euro on ollut virallinen valuutta Alankomaissa , Belgiassa , Espanjassa , Irlannissa , Italiassa , Itavallassa , Luxemburgissa , Suomessa , Portugalissa , Ranskassa ja Saksassa . ^[4]

Vaikka eurosta tuli virallinen valuutta 1. tammikuuta 1999, se toimi vuoden 2001 loppuun ainoastaan tilivaluuttana. Kateisena kussakin euromaassa kaytettiin viela kansallisia valuuttoja 1. tammikuuta 2002 asti, jolloin eurosetelit ja -kolikot tulivat kayttoon ja korvasivat muutaman viikon siirtymaajan kuluessa kansalliset kateisrahat.

Euron kayttoonoton jalkeen euroalue on vahitellen laajentunut alkuperaisista 11 valtiosta siten, etta vuonna 2023 euro oli valuuttana kaytossa 20 Euroopan unionin valtiossa seka useilla EU:n ulkopuolisilla alueilla. Tanskaa lukuun ottamatta kaikkien EU-maiden odotetaan ennen pitkaa ottavan euron valuutakseen.

Vuosien 2008?2009 taantumalla oli vaikutusta myos euroalueen talouteen. Kreikan velkakriisi johtui siita etta hyvin erilaiset maat yhdistettiin yhteen valuutta-alueeseen ^[5] . Kreikka nautti euroalueeseen liittymisen myota huomattavasti aikaisempaa matalammista koroista ^[6] , kun sijoittajat ajattelivat etta osana euroaluetta rahan lainaaminen Kreikalle on yhta vahariskista kuin rahan lainaaminen Saksalle. ^[7] Loppuvuonna 2011 euron hajoamista pidettiin mahdollisena skenaariona. ^{[8] [9]}

Syyskuussa 2012 julkaistiin saksalaisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen manifesti ”Vaalivaihtoehto 2013” europolitiikkaa vastaan. Moni huomattava taloustieteilija, toimittaja ja yritysjohtaja otti kantaa manifestin puolesta. ^[10] Ryhman mukaan euroalue ei sovellu valuutta-alueeksi vaan ajaa etelaisen Euroopan valtiot vararikkoon. ^[11] Bernd Lucken mukaan tarkeinta olisi saada etelaiset maat pois eurosta. ^[12]

Ranskan Kansallinen liittouma -puolue halusi luopua eurosta vuonna 2017. ^[13]

Euro on virallisesti kaytossa 20 Euroopan unionin valtiossa. Maantieteellisen Euroopan ulkopuolella myos Ranskan merentakaiset departementit Guadeloupe , Martinique , Ranskan Guayana ja Reunion kayttavat euroa valuuttanaan ja kuuluvat viralliseen euroalueeseen.

1. tammikuuta 1999 euron kayttoon ottaneet valtiot: ^[4]

• Alankomaat
• Belgia
• Espanja
• Irlanti
• Italia
• Itavalta
• Luxemburg
• Suomi
• Portugali
• Ranska
• Saksa

Vuoden 1999 jalkeen tapahtuneet euroalueeseen liittymiset:

• Kreikka liittyi euroalueeseen 1. tammikuuta 2001. ^[14]
• Slovenia otti euron kayttoon 1. tammikuuta 2007. ^[15]
• Kypros ^[16] ja Malta ^[17] ottivat euron kayttoon 1. tammikuuta 2008.
• Slovakia otti euron kayttoon 1. tammikuuta 2009. ^[18]
• Viro otti euron kayttoon 1. tammikuuta 2011. ^[19]
• Latvia otti euron kayttoon 1. tammikuuta 2014. ^[20]
• Liettua otti euron kayttoon 1. tammikuuta 2015. ^{[21] [22]}
• Kroatia otti euron kayttoon 1. tammikuuta 2023. ^[23]

Lahitulevaisuudessa euron kayttoonottoa suunnittelevat valtiot:

• Bulgarian on tarkoitus ottaa euro kayttoon 1. tammikuuta 2025. ^[24]
• Romanian on alustavasti tarkoitus ottaa euro kayttoon 1. tammikuuta 2029. ^[25]

Myos Monacon , San Marinon ja Vatikaanin valuuttana on ollut 1.1.2002 alkaen euro, vaikka ne eivat olekaan EU:n jasenia. Nama maat voivat myos lyottaa omia eurokolikoitaan, joiden kaantopuolella on niiden omat kansalliset tunnukset. Euron kaytto ja kolikoiden lyontioikeus naissa maissa perustuvat aiempiin EU:n jasenmaiden (Ranskan ja Italian) ja kyseisten maiden valisiin yhteisvaluuttasopimuksiin, joiden pohjalta on neuvoteltu maiden ja EU:n valilla uudet, euroaikaan soveltuvat sopimukset ^[26]

Andorra kaytti valuuttanaan aiemmin rinnakkain Espanjan pesetaa ja Ranskan frangia . Euron kayttoonoton jalkeen myos Andorra siirtyi euroon. Asiasta ei kuitenkaan ollut tuolloin eika vuosiin sen jalkeenkaan sopimusta EU:n kanssa. Toisin kuin Monaco, San Marino ja Vatikaani, Andorra ei sopimuksen puuttumisen vuoksi myoskaan saanut lyottaa omilla kansallisilla tunnuksillaan varustettuja eurokolikoita. ^[26] Andorra solmi euron kayttamisesta sopimuksen EU:n kanssa 30. kesakuuta 2011 ja sen mukana tilanne virallistui: maa sai alkaa lyottaa omia eurokolikoitaan 1. heinakuuta 2013 lahtien. ^[27] Andorra on suunnitellut julkaisevansa omat kolikkonsa maalis?huhtikuussa 2014. ^[28]

Seka Montenegro etta Kosovo eivat ole laskeneet liikkeelle omia valuuttojaan, vaan ovat kayttaneet euroa. Molemmat ovat ennen tata kayttaneet Saksan markkaa valuuttanaan. ^[29]

ERM II-vaihe:

• Bulgarian leva (lev) on kiinteasti sidottu euroon (aiemmin Saksan markkaan). ERM II-valuuttakurssimekanismiin Bulgaria liittyi 10. heinakuuta 2020. ^[30]
• Tanskan kruunu kelluu kapeassa vaihteluvalissa euroon nahden, euroa vastustaneesta vuoden 2000 kansanaanestystuloksesta (53 % vastaan, 47 % puolesta) ^[31] huolimatta. Keskikurssi on 7,46038 kruunua/euro ja sallittu vaihteluvali Euroopan keskuspankin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan ± 2,25 prosenttia. ^[32]

• Bosnian ja Hertsegovinan vaihdettava markka (BAM) on kiinteasti sidottu euroon (aiemmin Saksan markkaan ).
• Kap Verden escudo on kiinteasti sidottu euroon (aiemmin Portugalin escudoon ).
• CFA-frangi ja CFP-frangi ovat kiinteasti sidottuja euroon (aiemmin Ranskan frangiin ). CFA-frangia kayttaa 14 Afrikan maata ( Benin , Burkina Faso , Norsunluurannikko , Guinea-Bissau , Mali , Niger , Senegal , Togo , Kamerun , Keski-Afrikan tasavalta , T?ad , Kongon tasavalta , Paivantasaajan Guinea ja Gabon ) ja CFP-frangia kaytetaan Ranskan Tyynenmeren territorioissa.

• Euroopan unionin talous- ja rahaliitto EMU

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Euroalue Wikimedia Commonsissa

n k m Artikkelit Euroopan unionista Historia Aikajana Ennen 1945 1945-57 1958-72 1973-93 1993-2004 2004 lahtien Edeltajat Aikajana Perustajat Euroopan hiili- ja terasyhteiso (1951-2002) Euroopan talousyhteiso (1958-1993/2009) Euroopan atomienergiayhteiso (1958-edelleen) Euroopan yhteisot (1967-1993/2009) Oikeus- ja Sisaasiat (1993-2009) Maantiede Alueet Erityisalueet Jasenvaltiot Kaupunkialueet Suurimmat kaupungit Maantiede Maantieteellinen keskus Rajat Suojelualueet Suurempi kaupunkialue Tilastot Vaesto Ymparisto Aarimmaiset kohdat Hallinto Toimielimet Eurooppa-neuvosto Euroopan komissio Euroopan parlamentti Valiokunnat Euroopan unionin neuvosto Euroopan unionin tuomioistuin Euroopan keskuspankki Keskuspankkijarjestelma Euroopan tilintarkastustuomioistuin Muut toimielimet Euroopan atomienergiayhteiso Euroopan investointipankki Euroopan investointirahasto Euroopan vakausmekanismi Yliopistollinen Eurooppa-instituutti Erillisvirastot Itsenaiset toimielimet Euroopan oikeusasiamies Euroopan tietosuojavaltuutettu Neuvoa-antavat toimielimet Euroopan alueiden komitea Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Euroopan unionin sotilaskomitea Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea Politiikka Kasitteet Eurosfaari Hallitustenvalisyys Monitahtisuus Neofunktionalismi Optimaalinen valuutta-alue Ylikansallinen unioni EU-kriittisyys Euromyytit Liittovaltiokehitys EU-myonteisyys Demokraattinen oikeutus Eriytynyt integraatio Etuoikeutettu kumppanuus Politiikat Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka Schengen-alue Euroopan oikeudellinen verkosto Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Pysyva rakenteellinen yhteistyo Laajentuminen Naapuruuspolitiikka Globaalistrategia Talous- ja rahaliitto Euroalue Pankkiunioni Pankkivalvonta Yhteinen kriisinratkaisumekanismi Paaomamarkkinaunioni Finanssivalvontajarjestelma Sisamarkkinat Alue- ja rakennepolitiikka Avaruusohjelma Arvonlisaverotus Koulutuspolitiikka Kulttuuripolitiikka Energiapolitiikka Terveys Tulliliitto Tyontekijoiden vapaa liikkuvuus Urheilupolitiikka Ymparistopolitiikka Vihrean kehityksen ohjelma Yhteinen kalastuspolitiikka Yhteinen maatalouspolitiikka Tiiviimpi yhteistyo Politiikka Vaalit Vaalipiirit Puolueet Kansalliset puolueet kytkoksien mukaan Yhdentyminen Parlamenttiryhmat Eroaminen Euroopan unionista Brexit Nobelin rauhanpalkinto 2012 Laki Saannosto Perusoikeuskirja Kansalaisuus Passi Henkilokortti Ajokortti Kilpailulainsaadanto Tekijanoikeuslainsaadanto Direktiivi Kansalaisoikeudet Yhteistyo- ja seurakuntamekanismi Virallinen lehti Lainsaadantoprosessi Kansalaisaloite Asetus Perussopimukset Poikkeukset LGBT-oikeudet Ulkopolitiikka Mahdollinen supervalta Naapuruuspolitiikka Euroopan talousalue Talouskumppanuussopimus Assosiaatiosopimus Vakautus- ja assosiaatioprosessi Itainen kumppanuus Euronestin parlamentaarinen edustajakokous Etela-Kaukasiaa koskeva EU:n strategia Pohjoinen ulottuvuus Valimeren unioni Globaalistrategia Vapaakauppasopimus Laajentuminen Talous Budjetti Valuutat Yhteison etusija Julkiset hankinnat Euroalue Euro Euron kansainvalinen asema ja kaytto Eurojarjestelma Euroryhma Eurohuippukokous Liikenne TRACECA Minimipalkka Keskipalkka Tyollisyysaste Terveydenhuoltomenot Sairaanhoitokortti Ajokortti Yhteinen ilmailualue Rakennerahastot Kulttuuri Douzelage Euroopan historian talo Kulkulupa Kielet Lehdistonvapaus Juhlapaivat Uskonto Puhelinnumerot Symbolit Luettelot Direktiivit Kirjat Korkeimmat rakennukset Instituutioiden puheenjohtajat Rekisterikilvet Terrori-iskut Kasitteet, lyhenteet ja kieli

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset ISNI VIAF Kansalliset Saksa Israel Yhdysvallat Ruotsi Henkilot Yle